Uutiset

Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa

Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Maarit Karppinen

Aalto-yliopiston professori Maarit Karppinen on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen ohutkalvoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Atomikerroskasvatus eli ALD-teknologia on ollut teollisuuden käytössä jo pitkään. Sen avulla on valmistettu epäorgaanisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroelektroniikan sovelluksiin. Myös molekyylikerroskasvatus eli MLD-menetelmä on tunnettu jo kauan, mutta se on Karppisen mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Kahden eri menetelmän yhdistelmä hybridiohutkalvojen valmistukseen on nyt alkanut yleistyä. Myös Karppisen tutkimushankkeessa kehitetään uusia materiaaleja yhdistämällä epäorgaanisia ja orgaanisia komponentteja atomi- ja molekyylitason tarkkuudella.

”Tavoitteenani on näitä eri tekniikoita hyödyntäen kehittää paitsi ainutlaatuisia uusia hybridimateriaaleja, myös sellaisia materiaalien toiminnallisuuksia, joista tutkijat eivät ole aiemmin osanneet edes uneksia,” kertoo professori Maarit Karppinen.

Uusia ohutkalvomateriaaleja kaivataan esimerkiksi uusiin kestäviin energian varastointi- ja konversioteknologioihin.

”Uudet materiaalitoiminnallisuudet voisivat tarjota myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi tehokkaaseen valolla ohjattavaan magneettiseen tiedon varastointiin tai uudentyyppisiin biokuvantamis- ja diagnostiikkamenetelmiin,” Karppinen visioi edelleen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -rahoituksia kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekemiseen. Yhteensä 544 miljoonan euron apurahoilla tuetaan huippututkimusta eri aloilla lääketieteestä ja fysiikasta yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Karppinen sai arvostetun rahoituksen nyt jo toista kertaa.

”Haasteellinen tutkimus vaatii onnistuakseen poikkitieteellistä ja motivoitunutta tutkimusryhmää sekä maailmanlaajuista huippututkijoiden yhteistyöverkostoa, ja kaikkein tärkeimpänä, innostunutta uusien materiaalien löytöretkeilijän mieltä”, Karppinen muistuttaa.

Bio:

Maarit Karppinen valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993. Hän on työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa, apulaisprofessorina Japanissa (Tokyo Institute of Technology, 1996–2006), vierailevana professorina USA:ssa (Oregon State University, 2015) ja Saksassa (Ruhr-University Bochum, 2016 lähtien), sekä Suomessa Akatemia-professorina (2009–2013). Karppinen nimitettiin professoriksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2006, ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Aalto-professorin arvonimi Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Karppinen on kansainvälisesti alallaan tunnustettu tutkija, joka on tähän mennessä ohjannut 42 väitöskirjatutkijaa ja hänellä on yli 500 tieteellistä julkaisua. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.