Opintoprojekti piirsi esiin Amos Rexin suositun Egypti-näyttelyn taustoja

Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat työskentelivät talven aikana tiiviisti Amos Rex -museossa yhdessä museon työntekijöiden kanssa. Suositun Egyptin loisto -näyttelyn rinnalla kulki syksyn ja kevään 2020–2021 ajan Egyptin varjo -kurssiprojekti.

Näyttely oli museolle iso satsaus. Se saatiin Suomeen Museo Egiziosta Italiasta. Varsinaisen näyttelyn lisäksi esille haluttiin tuoda myös ajankohtaista keskustelua ja pohdintaa esineiden taustoista ja museoiden kolonialismista.

”Pidimme tärkeänä puhua myös siitä, mitä se merkitsee, että tuodaan italialaisen museon kautta egyptiläisiä aarteita, jotka ovat ehkä joskus 1800-luvulla juridisesti kyseenalaisissakin tilanteissa sinne päätyneet”, kertoo museolehtori Melanie Orenius Amos Rex -museosta.

Museo kaipasi aihetta työstämään lisävoimia. Kuvataidekasvatuksen laitos tekee jatkuvasti yhteistyötä eri museoiden kanssa – sen opiskelijat ovat nykyisiä ja tulevia museotyöntekijöitä.

”Kriittinen näkökulma on luonnollisesti meillä opetuksessa mukana, joten tartuimme tähän mielihyvin. Tämän laajuisia projekteja meillä on maksimissaan kerran vuodessa”, kertoo opintoprojektia vetänyt vanhempi yliopistonlehtori Riikka Haapalainen.

Opiskelijat tutustuivat näyttelyn esineisiin pyrkien kuuntelemaan niiden omia tarinoita. Kuka oikeastaan kertoo kenen historiaa? Mitä näyttelyssä ei näytetä tai sanota? Miksi kolonialismista ei puhuta? Miten muuttaa tapaa, joilla esineitä esitetään?

Tilaa tunteille ja tarinoille

Opiskelijoille annettiin vapaat kädet keskustella eri aiheista eri tekijäryhmien kanssa ja he määrittävät kurssiprojektin sisällöt ja työn tavoitteet itse.

”Haastavaa projektissa oli sanoittaa ja purkaa niitä tunteita, joita näyttely toi esiin – liittyen esimerkiksi kolonialismiin ja siihen, kenen tarinoita kuunnellaan ja kenen ääni ja tarinat jäävät kuulematta”, kertoo opiskelija Jonna Halli

Työskentelyssä käsiteltiin näyttelyn teemoja ja sen herättämiä tunteita ja kysymyksiä eri tavoin. Myös museon työntekijöille järjestettiin työpajoja, joissa kolonialismia pohdittiin.

”Keskustelut, joita kävimme, olivat laajoja ja usein myös väsyttäviä. Haaste on se, että tiedostamme vääryyksiä, mutta pystymme lopulta edistämään asioita vain haastamalla ja keskustelemalla, tutkimalla ja tuomalla asioita käytäntöön”, kuvailee opiskelija Saban Ramadani.

Työ eteni ja muodostui kokonaisuudeksi, joka ei anna selkeitä vastauksia tai kerro totuuksia, vaan antaa tilan kaikenlaisille äänille, tunteille ja tarinoille.

”Projektimme ei itsessään ratkaissut sitä ongelmaa, että maailmassa tapahtuu sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta, vaan antirasistinen työ jatkuu ja sen pitääkin jatkua meissä itsessämme sekä instituutioissamme kuten museoissa ja oppilaitoksissa ja laajemmin yhteiskunnassamme”, Halli toteaa.

Riikka Haapalainen kiittelee opiskelijoiden kyvykkyyttä ja hienovaraisuutta käsitellä vaikeitakin aiheita. Hänen mielestään ratkaisu jättää museovieraalle tilaa omaan ajatteluun.

Työpajoja, installaatio ja zine

Projekti sisälsi työpajoja sekä museon asiantuntijoiden että alakoululaisten kanssa. Yhteistyössä Kaisaniemen ala-asteen oppilaiden kanssa tehtiin taidetyöpajassa kartta, mielipidepapryus, joka oli esillä taidepajatila Studio Rexissä.

Opiskelijat toteuttivat Amos Rexin ikkunaan näyttelyn viimeisellä viikolla installaation, joka heijasteli projektissa esiin nousseita kysymyksiä.

”Installaatio on projektin aikana kerääntynyt '3D-muistivihko', jossa erilaiset heijastukset, pinnat, muodot, viivat ja varjot keskustelevat sekä keskenään, että niihin heijastuvien katsojien katseiden, tunteiden ja tarinoiden kanssa”, kertoo Jonna Halli, joka toimi installaatioryhmässä.

Osana projektia toteutettiin myös zine, jota jaettiin museossa ja museokaupassa ja sen verkkoversio löytyy Amos Rexin nettisivuilta. 

Museon sisäisistä työpajoista ja koulun kanssa tehdystä yhteistyöstä on tulossa myös tutkimusta ja opinnäytetöitä.

”Museolle tämä oli tarpeellinen harjoitus. Tämänkaltainen keskustelu näyttelyiden taustoista varmasti jatkuu”, sanoo Melanie Orenius.

Opiskelijat: Kataja Ekholm, Noora El Harouny, Jonna Halli, Miina Kanko, Melanie Orenius, Saban Ramadani, Säde Rinne, Lumi Wiikari

Myös Egyptin loisto -näyttelyn äänimaisema on Aallon opiskelijoiden käsialaa – siitä vastasivat Sound in New Media -koulutusohjelman opiskelijat.

Lisätietoja:

Vanhempi yliopistonlehtori Riikka Haapalainen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected]. p. 050 4309951

Museolehtori Melanie Orenius, Amos Rex, [email protected], p. 050 356 6103

Egyptin varjo -opintoprojekti

Egyptin loisto -näyttelyn virtuaaliset sisällöt