Päivittäistavarakauppa selvisi koronakeväästä nopean kommunikoinnin ja joustavuuden avulla
Aalto-yliopiston tutkijat apulaisprofessori Lauri Saarisen johdolla kartoittivat ruuan toimitusketjuja koronakriisin ja sen aiheuttaman kysyntä- ja tarjontashokin aikana. Ensimmäiset haastattelut toteutettiin reaaliaikaisesti, hyvin pian kriisin alkamisen ja ensimmäisen hallituksen asettaman rajoituspäätöksen jälkeen.
Tutkijoiden ennakolta tunnistamat uhat olivat tarjonnan kärsiminen, tavaroiden hamstraaminen, valmistajien kyvyttömyys reagoida nopeasti ja tehokkaasti, sekä piiskavaikutus eli liian suuret valmistusmäärät vääränlaisen päätöksenteon seurauksena. Alustavista tuloksista kävi ilmi, että päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon siirtyminen toimitusketjun toimijoiden välillä auttoi torjumaan näitä uhkia. Ennustemallit ja historiaan pohjautuvat ennakoivat toimintatavat menettivät merkityksensä poikkeustilanteessa. Tulokset voivat auttaa valmistautumaan mahdolliseen toiseen korona-aaltoon.
”Kaupan kriisi ja kuluttajien hamstraaminen alkoivat hallituksen ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta. Hamstraus rajoittui vain muutamaan päivään, koska tarkan viestinnän ja nopeiden toimitusten johdosta kuluttajat uskoivat tuotteiden saatavuuden pysyvän hyvänä. Myös valmistajat reagoivat nopeasti, ja tuotanto osattiin suunnata oikeisiin tuotteisiin”, sanoo Lauri Saarinen.
Kaupan alan toimijat pystyivät palauttamaan kuluttajien luottamuksen nopeasti kaupan toimitusketjun toimintakykyyn.
”Jos tuotteiden saatavuutta ei olisi pystytty palauttamaan nopeasti, hamstraus olisi kasvanut, lehdissä olisi ollut lisää kuvia tyhjistä hyllyistä, ja se olisi aiheuttanut uuden ryntäyksen kauppoihin pahentaen siten tilannetta”.
Tärkeimmät löydökset liittyivätkin kommunikointiin, suunnitteluun, resursseihin ja toimintatapoihin.
Parhaat toimijat siirtyivät päivittäiseen suunnitteluun
”Poikkeusaikana on tärkeää kommunikoida kriittisimmät asiat päivittäin. Jos esimerkiksi leivän kysyntä on viisinkertainen, täytyy selvittää, miten leipää voidaan valmistaa maksimimäärä ja kuinka se voidaan jakaa kauppoihin mahdollisimman tasapuolisesti”, Lauri Saarinen kertoo.
Normaalisti kaupat ohjaavat toimituksia ja valmistusta tilauksilla, ja suunnittelua tehdään viikko- tai kuukausitasolla. Korona-aikana parhaat toimijat siirtyivät päivittäiseen suunnitteluun. Valmistajat kertoivat kaupan toimijoille, mitä he pystyvät kullakin hetkellä valmistamaan ja kauppias kertoi vastaavasti, mitä tuotteita tarvitaan enemmän.
”Suunnittelua tehtiin ajantasaisen tiedon pohjalta, huomioiden tärkeimmät pullonkaulat ja tavoitteet, sekä maksimoiden saatavuus”, sanoo Saarinen.
Ennustaminen ja pitkän ajan ennustedatan jakaminen menettivät koronakriisissä merkityksensä, mutta vastaavasti suunnittelu, reagointi ja kyky mukautua nopeasti uuteen tilanteeseen nousivat arvoonsa.
”Kriisistä selviytymiseen tarvittiin joustavia ja monipuolisia resursseja ja toimintatapoja. Jos tavara loppuu kaupasta, läpimyyntidatalla ei ole mitään merkitystä. Paikalliset tuoretuotteiden valmistajat ovat tottuneet ketterään toimintamalliin ja nopeisiin muutoksiin, mutta toisilta yrityksiltä uusi toimintamalli vaati enemmän resurssien uudelleenjärjestelyä, jotta pullonkauloista selvittiin”, Saarinen kertoo.
Nyt julkaistun raportin viimeiset haastattelut tehtiin kesäkuun alussa, jolloin tilanne ei ollut vielä palautunut kriisiä edeltäneeseen aikaan. Esimerkiksi kotikokkailuun liittyviä tuotteita myydään vieläkin enemmän kuin ennen kriisiä, mutta piiskavaikutusta on onnistuttu rajoittamaan.
”Kun kuluttajarajapinnassa tapahtuu muutos, lähdetään yleensä ennustamaan ja valmistamaan enemmän tuotteita, jotta voidaan välttää puutokset. Kun kysyntäshokki etenee toimitusketjua pitkin, saatetaan lähteä valmistamaan valtavia määriä yli oikean tarpeen. Lopulta keskusvarastot voivat olla täynnä tuotteita, jota kukaan ei halua ostaa. Korona-aikana unohdettiin vääränlainen tehokkuusajattelu ja ennustaminen, ja valmistettiin nopeasti ja joustavasti kaupan tarpeiden mukaan”, Lauri Saarinen kertoo.
Tutkimuksessa haastateltiin ruoka-alan yrityksiä Suomessa läpi toimitusketjun, kaupasta logistiikkaan ja valmistajiin. Siinä haluttiin selvittää, miten yritykset yhdessä reagoivat koronan aiheuttamaan laajaan kysyntä- ja tarjontashokkiin. Tilanne näytti datan pohjalta samankaltaiselta kansainvälisesti, esimerkiksi Saksassa ja Italiassa. Tutkimuksesta on kevään löydösten osalta julkaistu alustava raportti, jotta yritykset voivat varautua ja reagoida paremmin pandemian mahdolliseen toiseen aaltoon. Tutkimusta laajennetaan syksyllä 2020, jolloin selvitetään toimitusketjujen kykyä palautua shokista. Tutkimusartikkeli lähetetään arvioitavaksi sen jälkeen.
Lisätietoa:
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.