Uutiset

Palvelutalouden tutkijassa asuu maailmanparantaja

Professori Risto Rajala innostuu supertiimeistä ja siitä, että voi tutkimuksellaan edistää kestävämpää teollisuutta.

"Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta", sanoo Risto Rajala. Kuva Pekka Niittyvirta.

Professori Risto Rajala, mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni liittyy muutokseen, joka on tapahtunut, kun etenkin teknologiateollisuudessa siirrytään vauhdilla tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelukeskeiseen ajatteluun. Yhdysvalloissa, missä ilmiö on kenties pisimmällä, yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu jo palveluista ja Suomessakin osuus on arviolta yli 70 prosenttia – ja kasvaa koko ajan.

Minua kiinnostaa erityisesti se, miten digitalisaatio muuttaa palveluoperaatioiden johtamista ja palvelujen tuottavuutta. Toinen tärkeä alue on palvelukeskeisyyden institutionalisoituminen; se, miten erilaiset uskomukset, arvot ja toiminnan perustelut tulevat osaksi yritysten strategiaa. Tutkimus on paitsi kiinnostavaa itsessään myös tärkeää ja ajankohtaista. Valtaosa Suomen isoista yrityksistä miettii parhaillaan, miten parantaa tuottavuutta ja muokata strategiaansa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen oikeastaan aina halunnut tehdä tutkimusta, ja jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hakeuduin töihin Nokian tutkimuskeskukseen. Maisteriopintojen jälkeen professorini ehdotti, että minun kannattaisi hakea jatko-opiskelijaksi. Olin ollut ennen valmistumista töissä myös Fujitsulla, missä tajusin, että halusin tutkia teknologiayritysten palvelustrategioita myös tieteellisesti ja päätin tarttua ehdotukseen – ja olen nauttinut työstäni täysillä.

Paitsi, että minusta on hienoa ymmärtää maailmaa, haluan koettaa tehdä sitä myös paremmaksi. Tavoitteeni on löytää keinoja tehdä teollisesta toiminnasta kestävämpää ja ympäristöystävällisempää – ja siinä teknologia ja digitalisaatio ovat avainasemassa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Tutkimus itsessään on jo kiehtovaa: saa oppia koko ajan uutta ja huomata, miten vähän oikeastaan tiedetään, ja miten paljon opittavaa siksi vielä on.

Toisaalta tutkimus on niin abstraktia puuhaa, että konkreettiset onnistumiset, kuten artikkelin saaminen huippujulkaisuun, ovat hienoja hetkiä. Muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa sain artikkelini läpi alalla arvostettuun julkaisuun ja ajattelin, että ”vau, tällaista lisää”.

Alallamme tutkimustyö ei ole yksinäistä kammioissa työskentelyä, vaan keräämme paljon aineistoa yrityksiltä ja niiden kanssa ja analysoimme sitä sitten tiimeissä. On mahtavaa saada kasaan sellaisia supertiimejä, joissa ihmisten osaamiset täydentävät toisiaan ja jotka voivat tulla maailman parhaiksi siinä, mitä tekevät.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Kiinnostus ja uteliaisuus ovat olennaisia. On tärkeää, ettei keksi kaikkea itse, vaan rakentaa työnsä aikaisemman tiedon varaan. Tutkijan pitää myös haluta ja osata tehdä työtään systemaattisesti hyviksi ja oikeiksi todettujen metodien avulla, ja näin analysoida tietoa eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uskon, että merkittävimmät tieteelliset tuotokseni ovat vielä tulossa. Sen lisäksi, että aion satsata syvällisesti omaan juttuuni, on mahtavaa päästä oppimaan muilta aloilta. Meillä Aallossa siihen on tosi hyvä mahdollisuus!

Risto Rajala ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä, toinen yllään viininpunainen paita sisätiloissa, toinen valkoinen paita ulkona.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria

Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.
Mehiläinen kukassa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Liiketoiminta on kestävyyttä ja kestävyys on liiketoimintaa

Vuotta 2024 voi kutsua kestävyyden mahtivuodeksi, sillä sen aikana Kauppakorkeakoulussa jatkettiin vahvasti kestävyyden edistämistä niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin muussakin toiminnassa, mikä myös huomioitiin palkinnoin.