Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Tutkijatohtori Avleen Malhi on saavuttanut paljon nuorella iällä. Vuonna 2016 hän valmistui filosofian tohtoriksi väiteltyään tietoturvasta intialaisessa Thaparin yliopistossa. Heti sen jälkeen hän sai apulaisprofessorin paikan samasta yliopistosta.

Muutamaa vuotta myöhemmin Malhi muutti toiselle puolelle maapalloa, Suomeen. Nyt hän työskentelee projektinvetäjänä tutkimusprojektissa, joka sai juuri merkittävän Business Finland -rahoituksen ja jossa pyritään kehittämään Airbnb:n kaltaista alustaa autoilijoille.

Malhi oppi jo lapsena tekemään paljon töitä saavuttaakseen tavoitteensa. ”Isäni on kirurgi ja kotona meillä käytiin aina uraan liittyviä keskusteluita. Ura ja se, että kaikessa täytyy menestyä, oli aina mielessä”, Malhi kertoo nyt. Isä toivoi myös tyttärestään lääkäriä, mutta Malhi oli lääketiedettä kiinnostuneempi teknologiasta. ”Lukion viimeisellä luokalla sain täydet pisteet matematiikasta, mikä auttoi vakuuttamaan hänet siitä, että halusin suuntautua teknologiaan”, Malhi sanoo nauraen.

Vanhemmat kannustivat häntä aina opiskelemaan, mutta hänen keskittyessään pelkästään kouluun maailma oman pienen, opinnoista ja vanhemmista muodostuvan kuplan ulkopuolella jäi huomaamatta. Koululaisella ei ollut aikaa harrastuksille tai kavereille, sillä tärkeintä oli olla luokan paras oppilas.

Muutettuaan lapsuudenkodistaan Malhi alkoi matkustella ja olla enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa. ”Olen kasvanut paljon ja nyt olen hyvin avoin erilaisille asioille.”

eParklyssa kehitetään parkkipaikkojen Airbnb:tä

Malhin pitkäaikainen haave oli muuttaa asumaan ja työskentelemään ulkomaille. Kerättyään muutaman vuoden verran työkokemusta apulaisprofessorina Intiassa, hän päätti alkaa etsiä postdoc-paikkoja eri puolilta maailmaa. Pian Malhi kutsuttiin haastatteluun Aalto-yliopiston Adaptive Systems of Intelligent Agents (ASIA) -tutkimusryhmään, joka tutki samoja asioita kuin Malhi: itseohjautuvia kulkuneuvoja ja esineiden internetiä.

Haastattelu meni nappiin, Malhi sai paikan ja sen jälkeen alkoi tapahtua. ”Heti, kun olin saanut haastattelutulokset, hain viisumia ja hoidin kaikki viralliset asiat. Olin Suomessa alle kahdessa kuukaudessa.”

Nyt Malhi vetää eParkly-projektia, joka pyrkii tarjoamaan autoilijoille aiempaa parempia pysäköintipalveluita. Aiemmassa bIoTope-projektissa professori Kary Främlingin tutkimusryhmä kehitti mobiilisovelluksen, joka auttaa löytämään ja varaamaan vapaana olevan pysäköintipaikan tai latauspaikan sähköautolle. Sovellus pilotoitiin vuonna 2018.

Nyt ryhmä pyrkii parantamaan tuolloin kehittämäänsä teknologiaa ja tarjoamaan parkkipaikkojen dynaamista ja kysyntäperusteista hinnoittelujärjestelmää. ”Jos kysyntää on enemmän, hinnat muuttuvat sen mukaisesti. Lyhyesti sanottuna pyrimme luomaan parkkipaikkojen Airbnb:n”, Malhi sanoo.

Tavoitteena on ratkaista ongelmia, joita jokainen autoilija kohtaa jopa päivittäin: ajelua ympäriinsä ja ajantuhlausta vapaan parkkipaikan löytymisen toivossa. ”Hiljattain eräs tutkimus osoitti, että Yhdysvalloissa autoilijat käyttävät vuosittain 17 tuntia pysäköintipaikan etsintään, mikä on aika valtavan pitkä aika.”

Sovellus, joka näyttää parkkipaikkojen saatavuuden ja sijainnin reaaliaikaisesti ja luotettavasti sekä mahdollistaa paikan varaamisen etukäteen, voi siis säästää valtavasti autoilijoiden aikaa sekä vähentää heidän kokemaansa stressiä.

Tutkijat käyttävät projektissaan esineiden internetiin perustuvaa avoimen lähdekoodin alustaa, joka rakennettiin jo aiemmassa bIoTope-projektissa. He aikovat tehdä yhteistyötä pysäköintiin liittyviä palveluita tarjoavien toimijoiden sekä yksityisten pysäköintipaikkojen omistajien kanssa. ”Mahdollistamme myös sen, että parkkipaikkoja omistavat tavalliset ihmiset voivat vuokrata niitä. Siten tarjoamme pysäköintipaikkojen avointa ekosysteemiä, jotta kaikki voivat käyttää parkkipaikkoja niin tehokkaasti kuin mahdollista.”

Sinnikkyys kannattaa

Toukokuussa 2020 Malhi ja hänen kollegansa saivat projektiaan varten 861 000 euron arvoisen Business Finlandin Research to Business -rahoituksen. Se auttaa heitä kaupallistamaan kehittämänsä innovaation. Rahoituksen saaminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys.

Tutkijat tekivät ensimmäisen hakemuksensa jo syyskuussa 2019. Se kuitenkin hylättiin, ja Malhin kollegat ehtivät unohtaa koko projektin. ”Minä olen kuitenkin aina sinnikäs sen suhteen, mitä teen. Olin hyvin motivoitunut yrittämään uudelleen ja antamaan projektille uuden mahdollisuuden. Hylkäämiset ovat osa elämää.”

Malhi otti vastuulleen alkuperäisen hakemuksen parantelun. Hän korjaili yhdessä työkavereidensa kanssa niitä kohtia, joista he olivat aiemmin saaneet palautetta. Malhi myös tapasi usein Aallon perustieteiden korkeakoulun innovaatioasiantuntija Juha Siivolan kanssa. Siivola antoi hänelle palautetta ja materiaaleja, joista hän arveli olevan tutkimusryhmälle hyötyä. ”Sitten haimme uudelleen ja tällä kertaa hakemus hyväksyttiin ilman lisämuutoksia.”

Naisten rohkaiseminen voi muuttaa maailmaa

Malhi on nyt asunut Suomessa puolitoista vuotta ja tähän saakka hän on viihtynyt hyvin. Hän nauttii rauhallisesta elinympäristöstään ja viettää paljon aikaa metsissä ja rannoilla. ”Menen usein Otaniemen rannalle. Sinne on kiva mennä juomaan jotain tai lukemaan kirjaa auringossa.”

Hänellä on myönteisiä kokemuksia myös suomalaisesta työelämästä. ”Ihmiset täällä ovat tosi mukavia, yhteistyökykyisiä ja kannustavia. He kuuntelevat eivätkä jätä ajatuksiasi huomioimatta, vaikka katsoisit asiaa aivan eri näkökulmasta.”

Postdoc-tutkijana Malhin työpäivät koostuvat tutkimusartikkeleiden ja projektiehdotusten kirjoittamisesta, väitöstutkijoiden ohjaamisesta, opetusavustajana työskentelystä ja muiden tutkimusryhmän tehtävien hoitamisesta. ”Yritän aina oppia uutta. Esimerkiksi viime vuonna menin Italiaan Digital Cities -kesäkouluun, mikä on auttanut eParkly-projektissa.” Tiedonjano näkyy myös vapaa-ajalla. Kun Malhi avaa television, hän katsoo mieluiten asiaohjelmia: dokumentteja ja uutislähetyksiä.

Yksi tutkijatohtorin elämän tärkeimmistä tavoitteista on kannustaa naisia opiskelemaan, panostamaan uraansa ja saavuttamaan ammatilliset unelmansa. Nykyään yhä useampi nainen jatkaa työntekoa, vaikka saisi lapsia. Moni äiti kuitenkin uhraa edelleen urakehityksensä tai luopuu ylennyksistä, koska heillä on suurin vastuu kodin- ja lastenhoidosta. Monissa maissa tytöillä on edelleen huonommat mahdollisuudet kouluttautua kuin pojilla, ja jopa koulutetut naiset jättävät usein osan potentiaalistaan käyttämättä.

Tämä tarkoittaa sitä, että resurssit valuvat hukkaan ja niin yhteiskunta, yritykset kuin akateeminen maailma menettävät ison osan osaamisesta. ”Sille ei ole mitään rajaa, mitä me naisina voimme saavuttaa. Jos kannustamme naisia olemaan hieman kunnianhimoisempia, uskon maailman voivan muuttua.”