Pitkä matikka varmistaa valinnanvapauden Kauppakorkeakoulun opinnoissa

Pitkän matematiikan rooli muuttuu yliopistojen todistusvalinnoissa keväällä 2026. Uusi pisteytys, jossa pitkä matematiikka ei ole painoarvoltaan selkeästi painavin, jää historiaan. Sen sijaan pisteytys pyrkii ohjaamaan lukiolaisia siihen, että lukiossa kannattaa opiskella sitä, mikä itseä kiinnostaa. Uudella pisteytyksellä pyritään entistä paremmin tunnistamaan, millä aloilla pitkä matematiikka on merkityksellinen, ja millä aloilla taas lyhyt matematiikka yhtä lailla riittää taustatiedoksi yliopisto-opinnoissa.

Kauppakorkeakouluun pyrittäessä on viime vuosina painotettu pisteytyksessä pitkää matematiikkaa. Miten on Kauppatieteiden kandidaattiohjelman johtaja, markkinoinnin professori Johanna Frösén ja ohjelman edellinen johtaja, kvantitatiivisten menetelmien professori Juuso Liesiö, vieläkö pitkän matikan tausta on suotava Kauppikseen pyrkiville, vaikka tulevaisuudessa hakupisteitä voi saada yhtä paljon myös lyhyen matikan kirjoittamisesta?

”Jos aloittaa opinnot Kauppiksessa ja on lukenut pitkän matikan lukiossa, varmistaa sen, että kaikki ovet pysyvät auki ja kaikki aineet ovat mahdollisia. Lyhyelläkin matikalla voi menestyä osassa aineita, valinnanvapaus on kuitenkin laajempi pitkän matikan lukeneilla. Jos on kiinnostunut suuntautumaan sellaisiin aineisiin kuten taloustiede tai liiketoiminnan analytiikka, on pitkän matikan oppimäärään kuuluvien asioiden osaaminen tärkeää. Sen sijaan esimerkiksi markkinoinnissa tai johtamisessa lyhyenkin matikan oppimäärän hyvä hallinta riittää yleensä hyvin”, sanoo Johanna Frösén.

Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on vaihtelevia taustoja matematiikassa, mutta helpompaa on niillä, joilla on vahva matemaattinen tausta. Lukion lyhyessä matikassa on lähes puolet vähemmän kursseja kuin pitkässä matikassa. 

”En niinkään katsoisi oppisisältöjä pitkän ja lyhyen välillä, vaan ajattelen sen sijaan niin, että pitkässä matikassa harjoitellaan laskuja paljon enemmän kuin lyhyessä matikassa. Lisäksi pitkässä matikassa opetellaan vähän vaikeampiakin asioita kuin mitä lopulta ehkä edes tarvitsee valitsemassaan pääaineessa. Kun laskee paljon, looginen ajattelu väistämättä kehittyy, mikä tukee Kauppis-opinnoissa menestymistä. Yleisesti ottaen on helpompaa opetella pitkän matikan oppeja lukiossa pienemmissä ryhmissä kuin yrittää yliopistossa ottaa kiinni etumatkaa, jonka toiset ovat saaneet lukiossa”, Juuso Liesiö sanoo.

Analytiikan merkitys kasvaa yhteiskunnassamme

Matematiikka rakentuu yleensä edeltävän tiedon päälle eli pikareittejä tai ohituskaistoja sen oppimisessa ei ole. Aiemmat asiat eli edellinen taso on osattava, jotta voi oppia lisää. 

”Jos ei lukiossa ole integroinut ja derivoinut, niin tietyillä kursseilla on todennäköisesti haastavaa. Silloin opiskelijan täytyy itse tuoda esiin se, että tarvitsee lisätukea. Opettajat kyllä auttavat kaikissa kysymyksissä, mutta matemaattista ongelmanratkaisua ei yleensä opita yhdessä yössä. Opettaja pystyy vain ohjaamaan tiedon äärelle”, Juuso Liesiö sanoo.

”Haluan vielä herätellä lukio-opintojaan aloittavia nuoria pohtimaan sitä, että silloin, kun tekee valintaa pitkän ja lyhyen matikan välillä, kannattaa miettiä, mitkä ovat ne tärkeät asiat, joita ei ehdi tekemään, jos valitsee pitkän matikan. Tuskin niitä hirveästi on, luulisin. Paljon on sellaisia substanssiasioita, joita on vanhemmallakin iällä helppo lukea ja oppia, mutta matikkaa voi olla haastavaa ottaa itsenäisesti haltuun, jos ei sitä ole opiskellut nuorempana. Lisäksi on hyvä muistaa, että opintoihin liittyviä valintoja ei tehdä tätä päivää, vaan tulevaisuutta varten”, hän sanoo.

Johanna Frösén puolestaan muistuttaa siitä, että kaikessa liiketoiminnassa on kuitenkin raha läsnä, ja että tekoäly ja data-analytiikka ovat tulleet lähes alalle kuin alalle. 

”Analytiikan merkitys päätöksenteossa korostuu, ja tänä päivänä kaikkien täytyy pystyä tulkitsemaan, jos ei dataa niin ainakin sen pohjalta laadittuja raportteja. Matemaattinen tapa ajatella ja analysoida asioita on hyödyksi ja aiempaa tarpeellisempaa. Numeroiden päälle pitää ymmärtää”, Johanna Frösén sanoo.