Uutiset

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Naisia ​​on toimitusjohtajina miehiä vähemmän, koska naiset pitävät pidempiä taukoja työelämästä ja työskentelevät harvemmin myynnin tai tuotannon johtotehtävissä, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Kauppakorkeakoulun professorien Matti Keloharjun ja Samuli Knüpferin sekä Hankenin professorin Joacim Tågin tuore tutkimus osoittaa, että vanhempainvapaan, sairausloman tai työttömyyden vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolella vietetty aika on ylivoimaisesti suurin syy siihen, että naisia nimitetään toimitusjohtajiksi vähemmän kuin miehiä. Poissaolot selittävät 26 prosenttia sukupuolten välisistä eroista toimitusjohtajanimityksissä. Niiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla, joilla on lapsia, luku nousee 41 prosenttiin.

”Naisten poissaolot työelämästä alkavat yleensä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, jolloin heidän poissaolonsa lisääntyvät miehiin verrattuna. Erot kapenevat lasten kasvaessa, mutta eivät palaa synnytystä edeltävälle tasolle 10 vuoden aikana esikoisen syntymästä”, Matti Keloharju sanoo.

Sukupuolten väliseen eroon toimitusjohtajanimityksissä vaikuttaa merkittävästi myös aikaisempi johtamiskokemus. Kaiken kaikkiaan johtamiskokemus selittää 22 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa 26 prosenttia sukupuolten välisistä eroista. Naiset ovat hankkineet johtamiskokemusta usein esimerkiksi henkilöstöhallinnon tai viestinnän parissa, kun taas miehiä on enemmän johtajina myynnissä ja tuotannossa, joista taustoista toimitusjohtajat usein pestataan.

Tutkimuksen tulokset perustuvat liiketalouden, taloustieteen ja tekniikan aloilta, eli tyypillisimmiltä toimitusjohtajan koulutusaloilta, valmistuneiden 143 000 ruotsalaisen työurien analyysiin 25 vuoden ajalta. Tiedot kerättiin lähes kokonaan Ruotsin virallisista viranomaisrekistereistä. Havainnot Ruotsista ovat erityisen mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat siihen, että jopa Ruotsin kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa tasa-arvolla ja perheystävällisellä politiikalla on pitkät perinteet, syntyy sukupuolieroja toimitusjohtajanimityksissä ja niiden taustalla olevissa syissä.  

Selvittääkseen, onko myös syrjinnällä merkittävä rooli naisten "lasikaton" jatkumisessa, tutkijat analysoivat Ruotsin tilastokeskuksen työympäristötutkimuksen tietoja. He havaitsivat, että vain 9 prosenttia naispuolisista vastaajista ilmoitti kokeneensa sukupuoleen liittyvää syrjintää työssä. Tämä tarkoittaa, ettei syrjinnällä todennäköisesti ole suurta roolia selitettäessä suuria sukupuolten välisiä eroja toimitusjohtajanimityksissä.

Tutkimus "What prevents women for reaching the top?" julkaistiin arvostetussa tieteellisessä julkaisussa nimeltä Financial Management.

Financial Times julkaisi tutkimuksesta artikkelin 25.11.2023.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professori Maria Sammalkorpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.