Uutiset

Professori Masood Masoodian kysyi jo pienenä hankalia

Hyvällä tutkijalla on yksityiskohdille herkkä putkinäkö, tietää datan visualisoinnin asiantuntija.

Miksi? on tutkijan tärkein kysymys, sanoo Masood Masoodian.  Kuva: David Lewis

Professori Masood Masoodian, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin laajasti visuaalisen muotoilun eri puolia. Aihetta voidaan lähestyä kolmesta kulmasta: voidaan keskittyä tekoprosessiin, itse visuaaliseen tuotteeseen tai sitten siihen, miten tuote vaikuttaa vastaanottajaan ja laajemmin yhteiskuntaan.

Tervetuliaisluennolla puhun erityisesti siitä, miten dataa voidaan visualisoida niin, että se lisää ihmisten tietoa. Tieto taas on edellytys ymmärrykselle, joka voi johtaa muutoksiin, kuten ympäristön huomioimiseen tai terveempään elämään. Olen tutkinut esimerkiksi energian säästämiseen, terveyteen ja sairauksien leviämiseen sekä ajankäyttöön liittyvän datan visualisointeja.

Miten sinusta tuli tutkija?

Minusta – kuten monesta muusta –  tuli tutkija pikkuhiljaa. Minulla oli jo pienenä utelias mieli ja halusin tietää, miksi asiat tapahtuivat, ja kyselin siksi koko ajan hankalia, ärsyttäviä kysymyksiä. Yliopiston projektikursseilla kohtaamani professorit herättivät innostuksen tutkimukseen ja saivat minut jatkamaan väitöskirjan pariin. Heillä on ollut uraani suurempi vaikutus kuin kenelläkään muulla.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Minulle tutkijan työssä on kysymys ylä- ja alamäistä, ja reilun 20 vuoden varrelle niitä mahtuu jo kunnioitettava määrä. En kuitenkaan keskity kumpiinkaan vaan ajattelen, että epäonnistumiset auttavat minua muokkaamaan ideoitani ja ohjaamaan siten polkua oikeaan suuntaan.

Ehkä urani kohokohta oli tohtoriksi valmistuminen, sillä se teki minusta itsenäisen, pätevän tutkijan – enää ei tarvinnut tehdä tutkimusta ohjaajan varjossa.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Utelias mieli on ykkönen. Asioita ei saa ottaa annettuina, vaan on ymmärrettävä ”miksi” niiden takana. Jokaisella tutkijalla on oltava aito kiinnostus miksi-kysymyksen selvittämiseen. Toiseksi tutkijalla pitää olla silmää yksityiskohdille mutta samalla kyky ymmärtää ne osana laajempaa kontekstia. Putkinäköäkin tarvitaan, mutta sen ei saa antaa kahlita ajattelua, vaan sitä pitää pystyä ohjaamaan herkästi uuteen suuntaan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ennustaminen ei ole helppoa, ja useimmat sitä yrittävät epäonnistuvat komeasti. Minä kuitenkin toivon, että ihmiset tulisivat yhä tietoisemmiksi datasta ja haluaisivat ymmärtää sitä paremmin. Huonoihin visualisointeihin törmää yhä päivittäin, mutta uskon, että vaatimuksemme tiedon kuluttajina ovat kasvussa ja visualisointien suunnittelijoina taitomme paranemassa. 

Masood Masoodian ja muut Aallon uudet vakinaistetut professori kertovat tutkimuksestaan 15. marraskuuta klo 14.15 alkaen järjestettävillä luennoilla. Tervetuloa mukaan! Katso tilaisuuden ohjelma täältä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa

Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.