Professori Matti Kuittinen: ”Haluan tuoda toivon takaisin rakentamiseen”

Mitä professuurisi tarkoittaa? 

”Keskeistä työssäni on, miten saadaan rakentaminen tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja mahtumaan planeetan kantokyvyn rajoihin. Kaikessa rakentamisessa meidän on pantava suu säkkiä myöten ja jaettava resursseja paremmin. Tätä voi vaatia reiluudenkin nimissä: meidän, joilla on asiat hyvin, on tarpeen kohtuullistaa materiaalien käyttöä kestävälle tasolle. Toki muutos on vaikeaa kulutuskäyttäytymisemme, politiikan ja henkilökohtaisellakin tasolla. 

Hyvä puoli on kuitenkin se, että koska rakentamisen volyymit ovat niin valtavia, voidaan pienilläkin korjausliikkeillä saada aikaan isoja, ympäristön kannalta merkittäviä muutoksia. Meidän on oltava osaavia sen suhteen, millä materiaaleilla rakennetaan, miten ne liitetään toisiinsa ja miten mahdollistetaan rakennuksille mahdollisimman pitkä ja muuntelukykyinen elinkaari – ja miten siellä elinkaaren päässä materiaalit saadaan jälleen hyötykäyttöön. Tämä on hyvin käytännönläheistä työtä eli kyse on siitä, miten suunnitellaan ja toteutetaan, ja miten jätettä tuotetaan mahdollisimman vähän.” 

Mikä toi sinut takaisin Aaltoon? 

”Olin aina ajatellut, että jossakin vaiheessa varmasti palaan. Nyt sopivasti aukesi professuurihaku ja päätin hakea. On toki haikeaa lähteä ympäristöministeriöstä, koska siellä on hyvä työilmapiiri, kollegat ja näkymät työn kannalta. Mutta asiassa on toinenkin puoli: siellä työssä on tullut vastaan paljon aukkoja tutkimuksen kannalta eli tarvitaan jatkuvasti lisää tutkittua tietoa kestävästä rakentamisesta. Myös alan osaajista on huutava pula, ja haluan olla mukana kasvattamassa heitä.” 

Mitkä ovat urasi kohokohdat? 

”Aikoinaan, kun pääsin opiskelemaan arkkitehdiksi, olin onnellinen, sillä se oli lapsuuden haaveeni ja hienointa mitä voin kuvitella. Toinen kohokohta oli, kun pääsin dramaattisessa tilanteessa Haitin maanjäristyksen jälkeen suunnittelemaan koulujen jälleenrakentamista. Innovoimme ja toteutimme siellä paljon ratkaisuja muun muassa betonimurskasta ja näimme mitä siitä voi saada aikaiseksi. 

Yksi kohokohta on ilman muuta se, että olen voinut olla mukana luomassa Suomen rakennuslainsäädäntöä ja edesauttamassa Suomea edelläkävijäksi kestävän rakentamisen saralla. Meillä Suomessa on käytössä paitsi hiilijalanjälki, mutta jo lakisääteisesti myös hiilikädenjälki eli se, että rakentamisessa tähdätään myönteiseen ympäristövaikutukseen. Se on uniikkia maailman mittakaavassa.”  

Mitä tutkit ja miksi? 

”Tutkin rakentamisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sen kiertotaloutta ja planeetan rajoissa pysyvää arkkitehtuuria. Nämä asiat kiinnostavat suuresti siksi, että rakentamiseen käytetään eniten raaka-aineita ja niiden kulutus on kasvussa, ja rakentamisen resurssien kulutus aiheuttaa merkittävät ilmastohaitat. Ilman muutoksia rakentamisessa ei tulla pääsemään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tarvitaan arkkitehtuurin luovuutta ratkaisemaan näitä ongelmia. Suunnittelijoita tarvitaan, faktojen tulkitsijaksi ja kehittäjäksi. 

Mielestäni ilmastotoimet eivät voi olla pelkkää syntien ripittämistä, vaan sen ohella, että ollaan mahdollisimman vähän pahoja pitää olla myös mahdollisimman hyviä: että sekä vähennetään haittoja että kasvatetaan hyötyjä. Näitä molempia tarvitaan. Tämä on myös leimallisesti Suomen edelläkävijyyttä. Euroopan unionin lainsäädännössäkin aletaan vihdoin nähdä samoja kaikuja. EU:n edustajia on kutsuttu paljon mukaan alan pohjoismaisiin foorumeihin ja nähdäkseni siellä on noteerattu tämä kehitys ja otetaan siitä koppia. 

Myös EU:n tuore New European Bauhaus -aloite on loistava ajatus – että laajennetaan sitä, miten rakennusalan ohjausta tehdään. Koska haasteiden skaala on suuri, työhön tarvitaan mukaan muotoilun ja luovien alojen roolia aiempaa laajemmin. Rakennusteollisuudessa kaivataan valaistumisen hetkiä, arvomaailman muutosta, jotta muutos todella tapahtuu. Mikä on hienoa, uusi Bauhaus -aloite antaa inspiroivia esikuvia ja niiden avulla voidaan asettaa erilaisia, uudenlaisia tavoitteita.” 

Mitkä kysymykset ovat alallasi ajankohtaisia juuri nyt? 

”Venäjän aiheuttama tilanne on katastrofaalinen myös ilmastotoimien kannalta, ja Yhdistyneiden Kansakuntien rooli on heikentynyt. Maailmantilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja epätoivoa. Yritän omalta osaltani voimaannuttaa opiskelijoitakin ajatukseen, että on mahdollista tehdä jotakin – me voimme tehdä jotakin. Synkistelyn lisäksi tarvitaan inspiraatiota. 

Lainsäädännön kontekstissa ajankohtaista on, että Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan ottamassa käyttöön rakentamisen ilmasto-ohjausta, joka vaikuttaa rakentamisen suunnitteluun, materiaaleihin ja toimintatapoihin. Ohjaavana tekijänä on myös Suomen hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä, mikä tulee nopeasti – ja vuosi sitten havaittiin, että hiilinielut ovat Suomessa pienentyneet. Aikaa löytää poliittista konsensusta niiden pelastamiseksi ei ole paljoa, joten se tarkoittaa, että muille yhteiskunnan sektoreille jää enemmän päästövähennyksiä tehtäväksi. 

Rakennusteollisuus voi olla tässä avaintekijä: mitä keinoja meillä on tehdä rakennuksista sekä hiilivarastoja että hiilinieluja. Tavoitteena ei siis ole ainoastaan päästöjen vähentäminen, vaan myös hiilinielujen kasvattaminen. Hiiltä voidaan varastoida sekä luonnonmateriaaleihin että teknisin keinoin. Olemme näitä selvittäneet, ja löysimme tutkimuksessa kaikkiaan 13 erilaista tapaa varastoida hiiltä rakennettuun ympäristöön. Osa on ikivanhoja, kuten puurakentaminen, kasvillisuus tai biohiili. Osa puolestaan uusia, kuten keinotekoinen fotosynteesi tai CO2-kovetettu betoni. Aallossa tutkitaan juuri tätä kaikkea ja yritetään löytää ratkaisuja ja saada niitä alalla eteenpäin.” 

Mitä odotuksia sinulla on alasi tulevaisuudelle? 

”Haluaisin tuoda toivon takaisin rakentamiseen. Siellä voisi olla yhä tervettä tulevaisuudenuskoa, mitä oli modernismin aikana, mutta mikä on nyt jäänyt ongelmien varjoon. Olisi hienoa saada kehitettyä rakentaminen tilaan, että se olisi osa ratkaisua, kun se nyt on osa ongelmaa. Tämä on oma missioni. 

Pitää tietysti olla realisti. Tekemällä enemmän ei voida parantaa tilannetta, vaan on vähennettävä kulutusta ja samalla luotava parempaa ja enemmän hyvinvointia luovaa ympäristöä. Jos seinät ja kaikki tässäkin tyhjässä huonetilassa voisi tukea toimintaamme planeetan hyväksi, silloinhan arkkitehtuuri olisi onnistunut.” 

Miksi alaa kannattaa opiskella? 

”Alalla on runsaasti kiinnostavia näkymiä: tulossa on uusi rakentamislaki, ja tarvitaan uusia kestävän rakentamisen osaajia ja suunnittelijoita. Myös kansalliset ja EU:n hiilineutraalisuustavoitteet ovat kunnianhimoiset. Rakentamisen hiilijalanjälki on valtava, joten muutoksentekijöitä tarvitaan. 

Globaalisti katsottuna rakentamiseen käytetään puolet kaikista raaka-aineista vuositasolla. Maailman väestö kasvaa, kaupunkipinta-ala kasvaa – tämä kaikki on täysin kestämätöntä planeetan kannalta. Rakentamisessa voidaan parhaiten tehdä asioita sen eteen, että muutos voi tapahtua. Se on myös motivoivaa: rakentamisen volyymin kannalta on mahdollista tehdä planeetan kannalta hyvää paljon helpommin kuin monella muulla toimialalla.” 

Mikä muu sinua kiinnostaa? 

”Harrastan aktiivisesti itämaisia kamppailulajeja, erityisesti taekwondo on ollut pitkään rakas harrastus. Kasvatan myös maalla rypäleitä, rieslingiä ja betaa, ja teen itse viiniä.”  

 

Faktalaatikko: 

Tehtävä: Kestävän rakentamisen professori Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 1.7.2023 alkaen 

Tausta: Rakennusneuvos ympäristöministeriössä 2016–2023 
 
Koulutus: Tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto (2016) 

Ikä: 50 

Harrastukset: Kamppailulajit, luonnossa liikkuminen 
 
Yhteystiedot:  
[email protected], 050 594 7990