Pilkkopimeässä tehty tutkimus valaisee aivojen toimintaa ennennäkemättömällä tarkkuudella
Neurotieteilijät selvittivät ensi kertaa yksittäisten hermoimpulssien tarkkuudella, miten aivot ohjaavat nisäkkään käyttäytymistä.
Professori Petri Ala-Laurilan uraauurtavan teknisen kehitystyön avulla ymmärretään aivojen ja hermosolujen toiminnan peruskysymyksiä. Ala-Laurilan ryhmä tutkii sitä, miten silmän verkkokalvo aistii valoa ja kuinka valosignaaleiden prosessointi kytkeytyy eläimen käyttäytymiseen.
Perustutkimuksessa syntyy tietoa siitä, miten eri hermosolut toimivat yhdessä ja kuinka hermosolujen toiminta ohjaa eläimen käyttäytymistä. Tulevaisuudessa Ala-Laurilan ryhmän tulokset voivat auttaa silmäsairauksien hoitojen kehittämisessä. Petri Ala-Laurilan ryhmä yhdistää teknisen osaamisen biologiseen tutkimukseen kahdessa laboratoriossaan Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopiston Viikin-kampuksella.
Suomen aivotutkimusseura (SATS) valitsee vuoden neurotieteilijän joka toinen vuosi. Ehdokkaat ja palkittavan valitsee SATS:n hallitus. Palkinnonsaajaksi valitaan aktiivisessa vaiheessa oleva neurotieteen alalla ansioitunut tutkija, joka on viimeisten kahden vuoden aikana julkaissut tutkimustuloksiaan artikkeleina alan huippulehdissä. Petri Ala-Laurilan tutkimuksia on julkaistu Neuronissa ja Current Biologyssä. Aiempia tunnustuksen saajia ovat neurotieteen professorit Eero Castrén, Kai Kaila, Asla Pitkänen ja Miia Kivipelto.
"Olen todella innoissani Suomen aivotutkimusseuran antamasta tunnustuksesta tiimini työlle", Ala-Laurila kertoo. "Olemme olleet todella onnekkaita, kun olemme löytäneet joukon intohimoisia ihmisiä tutkimusryhmäämme. Työskentelemme yhdessä ymmärtääksemme, kuinka verkkokalvo havaitsee heikot valosignaalit ja miten tämä vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen."
"Ensimmäiset tutkimusraportit ovat vielä alkua, sillä olemme vasta aloittamassa tutkimusta kehittämiemme uusien teknologioiden avulla. Tulossa on lumivyöry mielenkiintoista tietoa, jopa kiinnostavampaa kuin mitä tähän saakka on saatu selville. Odotan innolla työskentelyä kollegoitteni kanssa Suomessa ja ympäri maailmaa sekä sitä kun tulemme löytämään aivan uudenlaisia näkökulmia aivojen ja silmien toiminnan ymmärtämiseen”, Ala-Laurila jatkaa.
Palkinto jaetaan online-palkintogaalassa tiistaina 15.12.2020 klo 13.00, jossa palkitaan myös vuoden paras väitöskirja. Vuoden parhaana väitöskirjana palkitaan Felix Siebenhühnerin väitöskirja, joka on tehty Satu ja Matias Palvan laboratoriossa Helsingin yliopistossa.
Neurotieteilijät selvittivät ensi kertaa yksittäisten hermoimpulssien tarkkuudella, miten aivot ohjaavat nisäkkään käyttäytymistä.
Vuorokaudenaika vaikuttaa nisäkkäiden näkökykyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin syväoppimismenetelmiä ja konenäkökameroita.