Professori Robin Gustafsson pitää Woltin ostoa merkkinä siitä, että alustaliiketoimintaa skaalataan nyt myös Euroopasta käsin

Yhdysvaltalainen kuljetusjätti DoorDash osti suomalaisen teknologiayhtiö Woltin tarkoituksenaan laajentaa toimintaansa maailmanlaajuisesti. Tällä hetkellä yhtiö toimii Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä Australiassa, mutta Wolt-kaupan jälkeen yhtiöllä on pääsy Woltin 23 maan verkostoon. Wolt on saanut jalansijaa erityisesti Itä-Euroopassa ja Japanissa.

Miksi juuri Wolt oli DoorDashille kiinnostavin kumppani Euroopan markkinoilla? 

Aalto-yliopiston professori, alustatalouden asiantuntija Robin Gustafsson kehuu Woltin onnistumista nopeassa toiminnan skaalauksessa ja profiloitumisessa laajalti erilaisten tavaroiden kuljettajana. Yritys on myös pystynyt ulottamaan toimintansa laajasti eri maihin poikkeuksellisen pikaisella aikataululla.

“On erityisen tärkeää saada jalansija kaupungissa ensimmäisenä – niin lähettien, ravintoloiden kuin asiakkaidenkin parissa. Kun kerran käytät palvelua, kynnys käyttää sitä uudestaan on hyvin matala. Tästä on helppo sitten laajentaa kuljetus päivittäistavaroihin, lahjoihin ja kukkiin – ja kaupungista toiseen.”

Kun tiedetään asiakkaan keskimääräinen oston suuruus palvelun kautta, yrityksen saama tuotto ostoksesta ja se, missä ajassa tuotot kattavat asiakkaan saamisen kustannukset, on mahdollista sijoittaa kaikki yrityksen raha kasvuun ja skaalautumiseen. Tällä tavoin Wolt on onnistunut etabloitumaan tehokkaasti ympäri Eurooppaa, ja DoorDash ostikin Woltin mukana sen opit laajentumiselle.

"Sijoittajatkin saavat nyt rahaa takaisin, ja kaikki asianosaiset oppivat lisää tällaisista prosesseista ja riskisijoittamisesta – ja muut oppivat tällaisten esimerkkien kautta. Kauppoja on varmasti vauhdissa muillakin aloilla."

Vaativa markkina opettaa

Alustatyötä koskevat pelisäännöt puhuttavat erityisesti kuljetusalalla ja yrityskohtaisesti on päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi Ruotsissa Foodoran lähetit ovat olleet vuoden alusta lähtien työsuhteessa. 

Wolt saa Gustafssonilta kehuja siitä, että lähettien asioita on hoidettu yrityksessä huolellisesti. Kuski on itsenäinen yrittäjä, jota yritys kuitenkin auttaa monin keinoin. Wolt tukee lähettejä esimerkiksi ottamalla heille vakuutuksia ja neuvomalla monissa työhön liittyvissä kysymyksissä yrittäjille suunnattujen tukipalveluiden avulla.  

“Alustatalousbisneksen kannalta luontevampi ratkaisu on toki kohdella työntekijää yrittäjänä, oli ala sitten mikä tahansa. Jos henkilö toimii vaikka vapaana toimittajana ja tekee juttukeikkoja jonkinlaisen alustan kautta, onhan se paljon joustavampaa – töitä voi tehdä silloin, kun se itselle sopii.”

“Alustatalous itseorganisoi työtä: aina on joku, joka juuri sillä hetkellä haluaa tehdä juuri tämän työn. Asiantuntijatyökin on menossa siihen suuntaan, että olemme työntekijöitä samaan aikaan monessa eri paikassa.”

Suomi on haastava markkina kuljetusalalle. Työlainsäädäntö on hyvin tiukkaa, maa on harvaan asuttu ja työn kustannukset ovat täällä korkeat. Gustafsson kuitenkin uskoo, että juuri tämä on myös tehnyt Suomesta hyvän kokeiluympäristön.

"Vaikeat olosuhteet ovat itse asiassa auttaneet Woltia kehittämään liiketoimintamallia suotuisasti."

Alustatalous on vasta alkutekijöissään

Gustafsson korostaa, että alustatyön järjestelyyn liittyvät kysymykset koskevat tulevaisuudessa yhä suurempaa osaa työntekijöistä, oli ala mikä tahansa. 

“Nyt puhumme liikenteen palveluista, mutta olemme vasta alkuvaiheessa. On majoituspalveluita, finanssipalveluita, sosiaalisen median alustoja ja erilaisia kauppapaikkoja – tulossa on varmasti vielä isoja menestystarinoita.”

Alustaratkaisut muuttavat yksityisten ja julkisten toimijoiden roolia ja mahdollistavat monenlaisia asioita. Gustafsson nostaa esiin opetusalan ja terveydenhuoltosektorin alustatalouspohjaiset tulokkaat. Keskeistä on yhä enemmän se, kuka yhdistää meidät erilaisten palveluiden tarjoajiin.

“Opetusala, terveydenhuolto, turvallisuus – monet näistä ovat reguloituja sektoreita. Näen, että jos voimme avata esimerkiksi julkista opetusjärjestelmää myös yrittäjälähtöisille uusille innovaatioille, esimerkiksi uusille oppimisalustoille jotka yhdistävät opettajat yhdeksi yhteisöksi jossa jatkuvasti päivittyy ajantasainen oppimateriaali ja pedagogisesti parhaat ratkaisut.

Tulevaisuuden alustatalous perustuu tuottajuuden, kehittämisen ja innovoinnin ulkoistamiselle yhä laajemmalle joukolle toimijoita. 

“Kansalaisten tuomista mukaan erilaisten palveluiden muotoiluun ei ole nähty vielä lainkaan. Sekin on varmasti vielä edessä. Tulevaisuudessa yhä laajempi joukko ihmisiä voi itsenäisesti lähteä kehittämään näitä asioita.” 

Kuuntele aiheeseen liittyvä podcast: Alustatalouden faktat ja myytit – vieraana Woltin Juhani Mykkänen: "Alustatyökin voi olla reilua"

Lue lisää: Tuore politiikkasuositus alustatalouden kiihdyttämiseksi opetusalalla