Riittääkö vesi tulevaisuudessa? Uusi sovellus visualisoi vesipulan maailmankartalle
Jokaista suomalaista kohden kuluu vuorokaudessa noin 3000–5000 litraa vettä. Suurin osa vesijalanjäljestämme syntyy ruoantuotannossa – jopa toisella puolella maailmaa. Maapallon vesivarojen riittävyys on yhä polttavampi kysymys, kun väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta eri puolilla maailmaa. Uusimpien tutkimusten mukaan meillä on kuitenkin jo nyt monia keinoja vähentää vesivarojen kulutusta.
Aalto-yliopiston vesitutkijat halusivat luoda keinon välittää tätä tutkimustietoa paremmin ihmisten käyttöön. Tutkijatohtori Joseph Guillaumen ja apulaisprofessori Matti Kummun kehittämä verkkosovellus Water Scarcity Atlas antaa interaktiivisten maailmankarttojen avulla tietoa maailman vesitilanteesta ja keinoista vaikuttaa vesipulaan.
”Täällä pohjolassa tehdyt kulutusvalinnat voivat heijastua toiselle puolelle maailmaa. Ymmärrys vesivarojen niukkuudesta ja omien valintojen vaikutuksista on ensimmäinen askel tulevaisuuden muuttamiseen. Halusimme kehittää sovelluksen, jonka avulla jokainen meistä voisi ymmärtää paremmin kulutusvalintojemme kestävyyttä”, sanoo Joseph Guillaume.
Sovelluksen avulla käyttäjä voi tutkia, miten vesitilanne eri puolilla maailmaa on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana ja vertailla mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Sovelluksella voi myös tarkastella, miten esimerkiksi ruokavalion muutokset tai ruokahävikin määrä voivat vaikuttaa veden riittävyyteen.
”Kun vedenkäytön tarve lisääntyy, on yhä hankalampaa käyttää vesivaroja kestävästi. On vaikeaa tasapainotella ympäristön ja ihmisten tarpeiden välillä, sillä vettä ei ole riittävästi”, tutkijatohtori Guillaume sanoo.
”Vedenkulutusta voidaan vähentää esimerkiksi syömällä vähemmän lihaa ja välttämällä ruokahävikkiä. On myös tärkeää tukea julkisten tahojen, järjestöjen ja yritysten vesivastuullisuusohjelmia. Voimme myös yhteistyön keinoin auttaa maanviljelijöitä ja muita vedenkäyttäjiä omaksumaan uusia vettä säästäviä teknologioita ja tuotantotapoja.”
Water Scarcity Atlas pohjautuu laajaan tieteelliseen tutkimukseen. Aalto-yliopiston tutkijat yhdistivät sovellusta varten useita analyyseja veden kulutuksesta ja vesivaroista, joita kansainväliset tutkimusryhmät ovat tuottaneet osana ilmastonmuutoksen vaikutuksia mallintavaa Inter-Sectoral Impact Model Intercomparison (ISIMIP) -projektia. Yhteistyökumppanina toimi kansainvälinen International Institute for Applied Systems Analysis -tutkimuslaitos, joka laati tulevaisuuden skenaariot kotitalouksien ja teollisuuden vedenkäytöstä. Suomalainen startup-yritys Lucify vastasi sovelluksen visualisoinneista ja teknisestä toteutuksesta.
Sovellus toimii myös työkaluna veden niukkuudesta kiinnostuneille tutkijoille, sillä siihen kerätään tietokantaa alan tutkimuksesta ja tietoaineistoista.
“Kannustamme tutkijoita tuomaan omaa työtään mukaan. Tällä hetkellä tutkimustieto on hajallaan useissa tieteellisissä artikkeleissa. Tavoitteenamme on luoda alusta, jossa kuka vain voi helposti seurata alan tutkimuksen edistymistä.”
Suomen Akatemia on rahoittanut Water Scarcity Atlaksen kehitystä osana tutkimusprojektia "Global Water Scarcity Atlas: understanding resource pressure, causes, consequences, and opportunities (WASCO)" ajalla 01.10.2016 – 30.09.2018.
Missä päin maailmaa on vesipula ja miten voit vaikuttaa vesivarojen riittävyyteen – tutustu Water Scarcity Atlakseen: waterscarcityatlas.org
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Joseph Guillaume
Aalto-yliopisto
puh. 050 407 2906
[email protected]
Apulaisprofessori Matti Kummu
Aalto-yliopisto
puh. 050 407 5171
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.