Uutiset

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Julkaistu:
Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan kuvaukset ovat käynnissä. Kolmen ja puolen miljoonan euron budjetilla kuvattavan suurtuotannon ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Valokuva Veden vartija -elokuvan kuvauksista, kuvassa ohjaaja Saara Saarela. Kuvaaja: Gabriela Urm © Bufo 2020

Virossa, Saksassa ja Norjassa kuvattavan Veden vartijan tarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen ja aikaan, jolloin maailman makeavesivarat ovat ehtyneet. Väärät juuret -elokuvastaan (2009) tunnettu, nykyään myös Aalto yliopiston elokuvaohjauksen professorina työskentelevä Saara Saarela on innoissaan pitkään kehitellyn elokuvan kuvausten käynnistymisestä: 

”Olemme tekemässä paitsi näyttävää sankaritarinaa, myös vahvan yhteiskunnallisen sanoman omaavaa ja kantaaottavaakin elokuvaa, jonka futuristista maailmaa on työstetty taiteellisen ryhmän kanssa pitkään. On mahtavaa herättää vihdoin henkiin tämä tarina, joka on tematiikaltaan vahvasti kiinni tässä ajassa, ja jonka pääosissa pääsee nyt loistamaan kaksi valovoimaista ja nuorta huippunäyttelijää!”

Veden vartija kertoo kuivuuden keskellä elävän kylän uudesta teemestarista Noriasta (Saga Sarkola), joka perii tiedon salaisesta vesilähteestä. Ystävänsä Sanjan (Mimosa Willamo) kanssa hän päättää selvittää, salaako vallassa oleva diktatuuri kansalta enemmänkin vesivaroja – onko maailma vielä mahdollista pelastaa kuivuudelta? Ilja Rautsin käsikirjoittama elokuva perustuu Emmi Itärannan moderniin klassikkoon Teemestarin kirja (Teos 2012), joka on käännetty yli 20 kielelle ja kerännyt runsaasti tunnustusta ulkomailta (mm. Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick -palkintoehdokkuudet). Itärannan uusin romaani Kuunpäivän kirjeet ilmestyy Teokselta syyskuussa.

Muun muassa Marian paratiisi -elokuvasta (Zaida Bergroth 2019) tutun Saga Sarkolan ja Jussi-palkitun Mimosa Willamon lisäksi elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään mm. Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Elokuvan kuvaa kansainvälisesti ansioitunut Kjell Lagerroos. Vesisotien ja kuivuuden kurittaman tulevaisuuden kuvitteellisen maailman elokuvaan loihtii Jussi-palkittu lavastaja Otso Linnalaakso. 

Elokuvan tuottavat useita Jussi-palkittuja elokuvia tuottaneet Misha Jaari ja Mark Lwoff Bufosta, osatuottajinaan virolainen Allfilm, saksalainen Pandora Film Produktion ja norjalainen Mer Film. Suomessa elokuvan levityksestä vastaa B-Plan Distribution. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni aula, jossa iso ruskea sohva, värikäs taideteos ja portaat. Takaseinällä on '50' logo.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville

Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on luonut Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttelystä virtuaalimallinnuksen, joka on saavutettavissa kaikkialla maailmassa.
Ilmakuva raitiovaunusta kaarevalla radalla, jota ympäröivät puut ja rakennukset kaupunkimaisemassa aurinkoisena päivänä.
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Pitkähiuksinen henkilö tummassa neuleessa seisoo lumisella pellolla, taustalla paljaita puita.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Maisema-arkkitehti Sara Korkeamäki sai Lappset-stipendin

Korkeamäki tarkastelee diplomityössään luontokadon moniulotteista haastetta ja etsii siihen ratkaisuja maisema-arkkitehtuurin keinoin.
Kollaasikuvassa kolme tiukasti rajattua ja hieman sumennettua henkilökuvaa, joissa värisävyinä violetti, punainen, vihreä ja keltainen.
Aalto Magazine Julkaistu:

Toivoa ei vain odoteta – sitä tutkitaan, kyseenalaistetaan ja luodaan Aallossa

Sanakirjan mukaan toivo on tunne siitä, että jotakin suotuisaa tapahtuu. Toimittaja lähti etsimään toivoa yliopiston kampukselta. Vastaan tuli toteutuneita toiveita, kriittistä toivontutkimusta sekä toivoa, joka on luotava itse.