Uutiset

”Saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi”

Koronavirus sotki Fusion Grid -hankkeen tutkijoiden suunnitelmat. Jotta projekti voisi jatkua, Marko Nieminen matkusti Namibiaan ja ajoi vuorokaudessa 1400 kilometriä kuljettaakseen tarvittavan välineistön Oniipan kylään sekä ehtiäkseen KLM:n viimeiselle lennolle Eurooppaan.
Marko Nieminen vaakakuva
Kuva: Anni Hanén / Aalto-yliopisto

Tutkimusryhmäni on vuoden 2018 alusta saakka tehnyt yhteistyötä LUT-yliopiston, GreenEnergy Finlandin, Nokian ja Suomen yliopistokiinteistöjen kanssa Fusion Grid - tutkimusprojektissa. Sen tavoitteena on kehittää kevyitä ja yhteisöllisiä tapoja viedä sähkö- ja internetyhteydet sekä digipalveluita köyhien maiden syrjäseuduille, joille perinteisten raskaiden sähkö- ja tietoliikenneratkaisujen rakentaminen olisi kannattamatonta.

Suomen itsenäisyyspäivänä 2019 pilotoimme hankkeen ensimmäistä kertaa namibialaisessa Oniipan kylässä: viisi alueen kotitaloutta sai väliaikaisratkaisun ansiosta käyttöönsä sähköt ja netin ilman raskasta ja kallista infrastruktuuria.

Maaliskuussa tutkimusryhmämme ydinhenkilöiden – minun, tutkijatohtoreiden Antti Pinomaan ja Karin Fröhlichin sekä tutkija Iurii Demidovin – oli tarkoitus matkustaa Oniipaan. Halusimme kohentaa olemassa olevan pilotin sähkö- ja tietoliikenneverkkoja sekä paikallista digipalvelualustaa. Joulukuussa käyttöönotettu järjestelmä oli rakennettu väliaikaisista ”lainakomponenteista”, joita asennusviikon aikana saatiin haalituksi kasaan. Nyt käytettävissä olivat viimein alun perin suunnitellut komponentit: lataussäädininvertteri, akut ja paikallisserverit. Kaikki oli tarkoitus saada valmiiksi Namibian itsenäisyyspäivään 21. maaliskuuta mennessä.

Koronaviruksen aggressiivinen leviäminen kuitenkin sotki suunnitelmat. Päivää ennen kuin suurimman osan ryhmästä oli tarkoitus matkustaa Namibiaan, suomalaisissa yliopistoissa tuli voimaan matkustuskielto. Alkoi näyttää siltä, että tähän saakka menestyksekkäästi toteutuneen tutkimusprojektimme pilotointi jäisi torsoksi.

Matkallelähtökiellon astuessa voimaan minä kuitenkin olin jo Afrikassa: olin matkustanut Dar es Salaamiin, Tansaniaan, Creative Sustainability -opiskelijaryhmämme kanssa. Hyvin alkanut opintomatka jäi koronan vuoksi harmillisesti kesken ja opiskelijat lensivät takaisin Suomeen. Minulla oli kuitenkin lentolippu Namibiaan, jonka pääkaupungista Windhoekista minun oli tarkoitus lentää takaisin kotiin.

Ulkoministeriö ei vielä kehottanut jo matkalla olevia palaamaan Suomeen, joten matkustin Tansaniasta Namibiaan 14. maaliskuuta tekemään sen, minkä vielä ehtisin projektimme hyväksi tehdä.

Oniipa
Joulukuussa 2019 käynnistyivät valmistelut Fusion Gridin pilottia varten Oniipassa. Kuvassa oikealla tutkijatohtorit Antti Pinomaa LUT:sta ja Karin Fröhlich Aalto-yliopistosta.

Tiistaina 17. maaliskuuta ajoin lava-autolla Windhoekista kohti Oniipaa, minne olin kuljettamassa projektin pilotissa tarvittavaa, kohennettua välineistöä. Silloin Namibia julisti maahan hätätilan. Se tarkoitti muun muassa rajojen sulkemista ulkomaalaisilta. Suomen viranomaiset kehottivat nyt suomalaisia palaamaan kotimaahansa.

”En kuitenkaan saa enää lentolippua samalle illalle Etelä-Afrikan kautta”, ajattelin ja tiesin hollantilaisen KLM:n lentävän seuraavana iltana suoraan Windhoekista Amsterdamiin. Niinpä päätin jatkaa ajomatkaani Oniipan suuntaan. Sitä oli jäljellä noin viisi tuntia.

Oniipassa minulla oli noin tunti yhteistä aikaa paikallisten asukkaiden kanssa. Purimme lava-auton lastin ja opastin paikallisia käyttämään välineistöä, jotta voisimme esimerkiksi opastaa heitä akkujen konfiguroinnissa sekä pitää heidän kanssaan tiivistä yhteyttä videoyhteyden avulla. Tällä aikataululla voisin vielä ehtiä ajoissa KLM:n lennolle – joka olisi yhtiön viimeinen Namibiasta lähtevä lento ennen rajojen sulkeutumista.

Lisäjännitystä tilanteeseen toi lentoyhtiön lipunvaihtojärjestelmä: kun iltamyöhällä yritin vaihtaa alkuperäistä lippuani seuraavalle illalle, näytölle ilmestyi toistuva virheilmoitus. Onneksi sain selville matkatoimistomme ”kriisipuhelinnumeron”, jossa asiakaspalvelija kertoi syyn: lennolle oli jäljellä enää yksi paikka, mutta se oli eri lippukategoriassa kuin alkuperäinen lippuni, joten vaihto ei onnistunut netissä. Ehkä noin neljän ja puolen sekunnin harkinnan jälkeen vastasin, että tuon paikan voi varata minulle. Paluumatkalla täpötäydessä koneessa istuessani tajusin olleeni varsin onnekas.

Kuvassa pilottia varten tarvittavia tarvikkeita, jotka Marko Nieminen kuljetti Oniipaan maaliskuussa.
Maaliskuussa 2020 Marko Nieminen kuljetti Oniipaan laitteistoa, jota tarvittiin pilotin kohentamiseen. Paikallisen hotellin yövartija auttoi häntä siirtämään tavaroita.

Jätin oniipalaisten käyttöön älypuhelimen ja kannettavan tietokoneen yhteydenpitoa varten. Samalla, kun kiiruhdin takaisin Windhoekiin, kollegani Antti Pinomaa ja Iurii Demidov LUT-yliopistosta opastivat heitä etänä LUT:n laboratorioon rakennetusta ”ohjaus- ja valvontakeskuksesta”. He ohjeistivat, miten akut, invertteri ja muut varusteet vaihdetaan ja kytketään oikein. Opastus onnistui heidän kärsivällisyytensä ansiosta hienosti, ja minäkin ehdin lennolleni ajoissa.

Pilottiin osallistuneet oniipalaiset saivat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti koteihinsa aiempaa paremman sähköyhteyden, langattoman internetyhteyden sekä pääsyn digitaalisiin palveluihin. Meillä tutkijoilla puolestaan on jopa suunniteltua paremmat mahdollisuudet kerätä empiiristä aineistoa ja ylläpitää järjestelmää yhdessä oniipalaisten kanssa, sillä teemme yhteistyötä videoyhteyden avulla. Tämä koronan vuoksi käyttöönottamamme reaaliaikainen videoyhteys näyttäisi muodostuvan uudenlaiseksi tutkimuksen tekemisen keinoksi. Se täydentää alkuperäisiä menetelmiämme, teknistä datankeruuta ja kyselyitä.

Kun koko tutkimusryhmämme venyi erinomaisesti kovassa paikassa, saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi ja voimme jatkaa tutkimustamme täysipainotteisesti yhdessä oniipalaisten kanssa. Etäyhteistyö on tällä hetkellä kansainvälisesti varsin ajankohtainen tapa toimia, ja siitä on nopeasti muotoutunut keskeinen käytäntö hankkeessamme. Tämä avaa monia uusia ja kiehtovia mahdollisuuksia, joiden kehittämisessä olemme tulevaisuudessa varsin mielellämme mukana.

Fusion Gridin jo rakentunut yhteistyö LUTin ja Aallon sekä paikallisen pilotointiyhteisön välille on monin tavoin vailla vertaa ja uskon sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Olemme huomanneet jo moneen otteeseen sen, että eri suunnista tulevat tutkimukselliset ja käsitteelliset näkökulmamme ovat erityislaatuisella tavalla tuottaneet innovatiivisia kokonaisuuksia.

Toim. huom. Julkaisupäivämäärästä huolimatta tämä tarina on tosi.

Lisätietoja

Marko Nieminen
Professori, Aalto-yliopisto
Puh. +358503684763
[email protected]

Antti Pinomaa
Projektipäällikkö, Fusion Grid
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto
Puh. +358 40 833 7291
[email protected]

Lue myös

Korona ei estänyt Fusion Grid -hankkeen edistämistä – Afrikassa asennettiin etäohjauksessa aurinkosähköjärjestelmä elinoloja parantamaan (Lut.fi)Suomalaiset vievät kehitysmaihin helppoja ja halpoja verkkoyhteyksiä: ”Kuin Ikea-hyllyä kokoaisi" (Yle Uutiset)Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä (Aalto.fi)Fusion Grid introduces connectivity and electricity to homes in developing countries (Lut.fi)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.