Uutiset

Sijoituksia tulevaisuuden puuosaajiin

Kuluneen kahden vuoden aikana yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä kutsuttiin varainhankintakampanjalla tukemaan Aalto-yliopiston puutieteen opetuksen kehittämistä ja laadukkaan puumateriaaliosaamisen laajaa tarjontaa. Saavutettu lahjoituskokonaisuus mahdollistaa nyt hankkeen aloituksen.
Sun peaking through Finnish spruce forest

Hankkeen tavoitteena on kehittää puualan yliopistotasoista opetusta Aalto-yliopistossa siten, että laadukasta koulutusta pystytään tarjoamaan mahdollisimman laajasti paitsi opiskelijoille myös teollisuuden toimijoille – ja kaikille kiinnostuneille. Tätä edistetään uudistamalla opetuksen sisältöjä, lisäämällä kursseja ja verkkototeutusten osuutta ja siten saavutettavuutta myös muille kuin Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Samalla pyritään kasvattamaan kiinnostusta monipuoliseen ja hiiltä sitovaan puuhun ja erityisesti vastaamaan osaajapulaan lisäämällä puumateriaaliosaajien määrää eri aloilla.

Yli 700 000 euron saavutettu lahjoituskokonaisuus mahdollistaa suunnitellun 5 vuoden hankkeen toteutumisen alkaneen vuoden alusta lähtien. Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus pitää merkittävänä, että puutieteen opetus nähdään tärkeänä myös yliopiston ulkopuolella.

Olemme erittäin tyytyväisiä hankkeen toteutumisesta ja kiitollisia kaikille lahjoittajille!

Kristiina Kruus, Dekaani, Kemian tekniikan korkeakoulu

Lahjoittajien kanssa käydyissä keskusteluissa esiin nousi puualan koulutuksen merkitys ja halu sijoittaa tulevaisuuden osaajiin.

- Säätiömme valitsee lahjoituskohteet omien analyysiemme perusteella pyrkimällä nopeuttamaan teollisuutemme muuttuvien tarpeiden koulutusta, toteaa Yrjö ja Senja Koivusen säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini.

- On osoittautunut, että puurakentamisen suunnittelun ja puurakentamisen esteiksi ovat nousseet alan osaajien puute ja siksi haluamme tukea alan opetuksen kehittämistä.
 
Säätiön perustaja, vuonna 1951 lapsettomana kuollut liikemies Yrjö Koivunen halusi säätiönsä tukevan erityisesti kone- ja puuteknisen alan korkeakoulutusta ja auttaa nuoria opiskelijoita saattamaan opintonsa loppuun, mihin hänellä itsellään ei ollut mahdollisuutta.

- On hienoa, että pystyimme kohdentamaan merkittävän lahjoituksen tulevaisuuden osaamisen hyväksi meille tärkeällä puualalla, Niini sanoo.

Osaamiselle kysyntää

Swecolle hanke on innostava, sillä yritykselle on tärkeää pitää puurakentaminen ja puurakennesuunnittelu voimissaan myös jatkossa ja turvata alan koulutusta. Teknologiapäällikkö Hannes Tähtinen tietää, että puu on elävä materiaali ja sen ominaisuudet täytyy tuntea, jotta sitä voi hyödyntää oikein.

- Kaikilla kiinteistö- ja rakennusalalla toimivilla ja alalle kouluttautuvilla tulisi olla perustietämys puusta rakennusmateriaalina ja työkalupakissa myös tieto puun käyttäytymisestä elinkaaren aikana ja mitä työstömenetelmiä on tarjolla jalostuksessa, Tähtinen sanoo.

Laajan saatavuuden takaamiseksi hankkeessa kehitettäviä verkkomuotoisia kursseja tarjotaan Aallon ulkopuolisille erillisopintoina. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi:

  • Forests, wood, and carbon (5 op)
  • Wood material science (5 op)
  • Wood products and processes (5 op)

Forests, wood, and carbon -kurssin tarjoamista laajemmalle yleisölle pilotoidaan jo tänä keväänä Aallon Avoimen yliopiston kautta huhtikuussa 2023 alkavalla toteutuksella.

Forests, wood, and carbon Aallon Avoimessa yliopistossa

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan verkkokursseille ja edistämään monipuolista ja laadukasta puun käyttöä!

Hanketta ovat tukeneet mm. Yrjö ja Senja Koivusen Säätiö sr, Huonekalusäätiö sr, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sr, Puumiesten ammattikasvatussäätiö sr, Tekniikan edistämissäätiö sr, Puuteollisuusyrittäjät ry, Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistys ry, UPM-Kymmene Oyj, Raute Oyj ja Sweco Finland Oy.

Lisätietoja puutieteen koulutuksesta ja tutkimuksesta:
Prof. Lauri Rautkari
Aalto-yliopiston Kemiantekniikan korkeakoulu
Biotuotteiden ja biotekniikan laitos
[email protected]
+358505693458

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Vuosikurssin 1964 vuoden 2012 kurssijuhlan järjestäjätoimikunta.
Yhteistyö Julkaistu:

Ryhmälahjoituksia kansainväliseen opiskelijavaihtoon

Vuosikurssit 1964 ja 1974 lakkauttivat pankkitilinsä ja lahjoittivat jäljellä olleet varansa.
Aalto-yliopisto Juniorin työpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille

Aalto-yliopiston pitkäaikainen tukija Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa Aalto-yliopisto Juniorille 250 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan veteen ja vesitekniikkaan liittyvien työpajojen kehittämisen ja skaalaamiseen.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.