Suomalainen Koulu kohosi Nevadan autiomaahan

Elokuussa 2015 Anssi Laurila sai Demos Helsingin Roope Mokalta viestin: mitä jos veisimme ensi vuonna Koulun Nevadan autiomaassa järjestettävään Burning Man -tapahtumaan?

Koulu on vertaisoppimisen malli, joka sai alkunsa 2012 Demos Helsingin Lapinlahden sairaalassa järjestämillä oppimisfestivaaleilla. Burning Man taas on luovasta hulluudestaan tunnettu festivaali; eräänlainen tulevaisuuslaboratorio, jonka kymmenien tuhansien osallistujien joukossa voi bongata esimerkiksi Mark Zuckerbergin ja Elon Muskin.

”Olimme juuri lähdössä sen vuoden tapahtumaan kuusimetrisen kannelinstallaation kanssa, ja minä toppuuttelin Roopea, että katsotaan. Suomeen palattuamme ajattelin hetken, että ei enää ikinä – ja kahden viikon päästä olimme jo täyttä päätä Koulun kimpussa”, Laurila nauraa.

Tiedettä tiukassa paketissa

Koulun perusidea on opettaa ihmiset löytämään asiat, joita he voivat opettaa ja opettaa heidät ne opettamaan.

”Koulun opettajankoulutusmetodissa on puristettu valtava määrä pedagogian tutkimusta tiukkaan pakettiin. Yksinkertaisesti: ihmiset oppivat parhaiten vertaisiltaan ja hyvään oppituntiin riittää viisi olennaista elementtiä.”, selittää Elina Koivisto ja nostaa peukalonsa pystyyn.

”Ensin tulee aktivointi, ihmisten innostaminen ajatuksesta, että he saavat oppia. Peukalo merkitsee innostamista, herätetään kuulijoiden mielenkiinto aihetta kohtaan esimerkein tai aktivoinnin kautta. Etusormi merkitsee teoriaa ja tiivistämistä, kuten aiheen tiivistämistä viiteen pointtiin. Keskisormi on motivointi, eli sen kiteyttäminen, miksi juuri tämä asia on tärkeää osata. Sen voi tehdä esimerkiksi kertomalla henkilökohtaisen tarinan siitä, mitä hyötyä tiedon tai taidon hallinnasta on. Nimetön on ihmisten saaminen vuorovaikutukseen ja pikkurilli soveltaminen – keep it real. Nämä elementit sopivat kaikkeen opettamiseen, oli sitten kyseessä merimiessolmu tai avaruusteknologia, 15 minuutin pikasessio tai 15 päivän seminaari.”

Koska Koulu rakentuu opettajien ympärille, se ei välttämättä vaadi erillistä fyysistä tilaa. Alun perin idea olikin viedä Nevadaan vain ihmisiä, mutta Barcelonassa pidetyssä Burning Man -tapaamisessa syttyi ajatus hakea yhtä festivaalialueen keskipisteessä kohoavaa miespatsasta ympäröivistä kiltatiloista.

”Niitä on todella vaikea saada, mutta meitä onnisti. Ja sitten olimmekin taas tutussa tilanteessa: miten ihmeessä me tämän teemme, mistä saadaan ihmiset ja millä kaikki maksetaan”, Laurila ja myös jo kanteleurakassa mukana ollut Jami Sarnikorpi muistelevat.

Puskaradio ja some osoittivat tehonsa, ja mukaan saatiin kirjava joukko osaajia Aallosta ja sen ulkopuolelta. Kauppatieteilijöiden, insinöörien, muotoilijoiden, opetusalan ammattilaisten, tapahtumatuottajien, äänisuunnittelijan, AV-gurujen, lavastajan ja puutyön- ja käsityön opettajan yhteistyöllä 120 neliön kiltatilaan nousi Tiedon puu: aaltopahvista tehty ja ledeillä valaistu struktuuri, jonka alle siroteltiin sadoittain kahvisäkkituoleja ja kymmeniä liitutauluja.

”Burning Manissahan voi tehdä monenlaisia projekteja, mutta vain osa ihmisistä on riittävän hulluja tehdäkseen tämän mittakaavan juttuja keskelle aavikkoa. Tällaisen porukan kokoaminen ei olisi onnistunut missään muualla”, Koivisto sanoo.

Kyynelistä kohti avaruutta

Tiedon puun katveessa järjestettiin aamu- ja iltavuoroissa koulutuksia, joissa ensin etsittiin opetettavat asiat ja sitten rakennettiin oppitunnit niiden ympärille. Tämän jälkeen tunnit vietiin yhdessä Koulun lukujärjestykseen.

”Siihen tuli kaikkea labyrintin piirtämisestä suomalaiseen saunakulttuuriin ja kaikkea siltä väliltä”, Elina Koivisto hymyilee.

”Kaikkein parasta oli juuri se, että autoimme ihmisiä huomaamaan, että kaikilla on opetettavaa. Sen ei välttämättä tarvitse edes olla juttu, jossa olet hemmetin hyvä. Jos minä olen viisi vuotta opetellut kutomaan sukkaa ja saanut yhden aikaiseksi, voin olla ihan mahtava sukanteonopettaja, koska tiedän kaiken siitä, mikä voi mennä pieleen. Tämä on ihan tutkitustikin vertaisoppimisen vahvuuksia.”

Koulusta saatu palaute oli kiittävää, kannustavaa ja liikuttavaa.

”Jotkut tulivat niin onnellisiksi löydettyään opettajankykynsä, että alkoivat itkeä”, Laurila kertoo.

Tapahtuman jälkeen koko tyhjästä noussut kaupunki hävisi taas sinne, mistä se oli tullutkin, sillä Burning Manin filosofiaan kuuluu olla jättämättä jälkiä autiomaahan. Jäljet muualla voivatkin sitten olla mittavat.

”Burning Manista on lähtenyt valtavasti taiteilijoita, ja se on antanut kimmokkeen monille startupeille. Se auttaa näkemään oman potentiaalin ja rohkaisee tekemään huikeita, hullujakin asioita”, kolmikko pohtii.

Myös Koulun matka jatkuu. Yritykset ovat jo kiinnostuneet vertaisoppimisen mallista, ja yhteistyössä Kirkon ulkomaanavun kanssa konseptia on tavoite kokeilla pakolaisleirillä jo tämän vuoden aikana. Koulu on Firen työryhmälläkin on jo uusia suunnitelmia. Joulukuun alussa pala Burning Mania tuodaan Helsingin Suvilahteen viikonlopun kestävän tapahtuman muodossa, ja ensi vuonna Nevadan aavikolta otetaan jo yhteys avaruuteen.

”Siirrymme maallisista ongelmista universaalien pariin”, avaruustekniikan professori Jaan Praksin ryhmässä diplomityötään tekevä Sarnikorpi vihjaa.

Lisätietoja:

Anssi Laurila
puh: 040 721 5694
[email protected]

Lue lisää:

2015: Kuusimetrinen kannelinstallaatio nousee Nevadan autiomaahan

Burning Man

Burning Man at Google (YouTube): Stanfordin yliopiston professori Fred Turner pohtii Burning Man -ilmiötä ja sen ideoiden kaupallista merkitystä Piilaakson ekosysteemissä

Financial Timesin haastattelu Burning Manin perustajan, Larry Harveyn, kanssa

Burning Man -organisaation tekemä video kannelinstallaatiosta