Rintasyöpälääkkeiden kehitys tehostuu uuden 3D-materiaalin avulla
Lääkkeitä testaavat tutkijat voivat ennustaa entistä tarkemmin lääkkeiden toimivuuden rintasyöpäpotilaiden hoidossa.
Suomalaistutkijat kehittivät minirintasyövästä uuden aseen taistelussa yleisintä rintasyöpää vastaan
Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat ja Aalto-yliopiston materiaalitutkijat ovat yhdessä kehittäneet geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.
Rintasyöpä on noussut Suomessa kaikkein yleisimmäksi työikäisten syöväksi. Suurin osa rintasyövistä kuuluu niin sanottuun hormonireseptoripositiiviseen alatyyppiin. Se tarkoittaa, että kyseisen rintasyöpätyypin soluissa on hormonireseptoreja, jotka vastaanottavat elimistön hormoneja ja käynnistävät ketjun, joka lisää syöpäsolujen jakaantumista.
Näitä rintasyöpiä voidaan hoitaa tehokkaasti hormonihoidoilla, mutta 40 prosentissa tapauksista hoitojen teho heikkenee ajan myötä, minkä jälkeen syöpää on enää vaikea pitää lääkkeillä kurissa. Hormonihoitojen vaikutuksia, hoitotulosten heikkenemiseen johtavia syitä sekä hoitoon reagoimattomiin syöpiin mahdollisesti tehoavia uusia hoitoja on ollut äärimmäisen vaikea tutkia, koska toistaiseksi tuntemattomasta syystä hormonireseptorit katoavat rintasyöpäsoluista täysin soluviljelyolosuhteissa.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt yhdessä löytäneet keinon, jolla reseptorit saadaan pysymään geelissä kasvavissa minirintasyövissä. Löytö avaa uusia ovia hormonaalisten hoitojen kehittämiseen, yksilöllisten lääkevasteiden tutkimiseen ja lääkeresistenssimekanismien selvittämiseen.
Paine saa hormonireseptorit hyrräämään
Professori Juha Klefströmin ryhmässä Helsingin yliopistossa on jo pitkään yritetty selvittää, miksi hormonireseptorit katoavat rintasyövästä, kun rintasyöpäsoluja tai syöpäkudospaloja siirretään rintayöpäleikkauksesta soluviljelyyn.
”Vaikka olimme penkoneet lävitse lähes kaikki mahdolliset kasvutekijät ja kasvatusnesteet, ei tutkimus oikein tuottanut tuloksia. Aina ne hormonireseptorit katosivat”, kertoo tutkimuksen taustoista yliopistotutkija Pauliina Munne.
Sitten tutkijoille selvisi, että vastauksen löytämiseksi on tarpeen yhdistää syöpäbiologiaan materiaalikemiaa ja pehmeän aineen fysiikkaa.
”Vasta kun jäljittelimme kudokseen kohdistuvia mekaanisia voimia kuten korkeaa painetta, saimme hormonireseptorit pysymään syöpäsoluissa. Suureksi iloksemme ne myös toimivat kuten hormonireseptoreiden pitää, ja mikä tärkeintä, pystymme myös tulostemme perusteella estämään niiden toimintaa uuden sukupolven hormonilääkkeillä”, Munne iloitsee.
Monitieteinen tutkimus läpimurron taustalla
Tuoreet tulokset ovat esimerkki eri alojen yhteistyön voimasta. Tutkimuksen taustalla on Helsingin yliopiston perinteisesti vahva syöpäbiologian osaaminen ja Aalto-yliopiston pitkä traditio materiaalitieteiden huippututkimuksessa.
”Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka eri tutkimuksen alojen risteyttäminen voi synnyttää aivan uudenlaisia läpimurtoja. Oleellista on, että osataan tehdä konkreettisia kysymyksiä yli osaamisalueiden”, tutkimuksen yhteistyökumppani, professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta kertoo.
”Pystymme tutkimaan pitkään potilaan omia kasvainkudoksia, koska voimme säätää rintasyöpäkudosta jäljittelevän geelin mekaanisia, biokemikaalisia ja kemikaalisia toiminnallisuuksia. Se mahdollistaa uudenlaisen ja yksilöllisen hoidon”, sanoo Tampereen yliopiston professori ja Aalto-yliopiston dosentti Nonappa, joka vastasi hankkeessa materiaalitieteestä.
Uusia mahdollisuuksia lääkekehitykseen
Tutkimusryhmän johtaja, Suomen Syöpäinstituutin säätiön FICAN tutkijaprofessori Juha Klefström on aktiivisesti ollut yhteydessä kotimaisiin syöpäkeskuksiin ja lääkeyrityksiin tarkoituksenaan siivittää yliopistoille patentoitavan minirintasyöpämallin avulla lääkekehitystä hormonipositiivisiin rintasyöpiin.
”Tutkimuksessa testasimme alustavasti minirintasyöpämalliamme yhdysvaltalaisen lääkeyrityksen tarjoamilla uuden sukupolven hormonilääkkeillä, ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Uskon, että tässä on nyt aukeamassa aivan uusi luku taistelussa hormonireseptoripositiivista rintasyöpää vastaan”, Klefström sanoo
Potilasyhteistyö avainasemassa
Klefström antaa samalla tunnustusta suomalaisille rintasyöpäpotilaille.
”Tämä tutkimus ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman suomalaisten rintasyöpäpotilaiden osallistumista tutkimukseemme. Tutkimuksessa oli mukana yli 400 rintasyöpään sairastunutta ja rintojen pienennysleikkauksen läpikäynyttä henkilöä. Luovuttamalla leikkauksen yhteydessä saatua ylijäämäkudosta tutkimukseemme, nämä henkilöt sekä hyvä yhteistyömme HUSin kanssa ovat mahdollistaneet minirintasyöpämallin kehityksen”, Klefström kertoo.
”Itse uskon vahvasti, että juuri yhteistyö potilaiden, eri erikoisaloja edustavien tutkijoiden, syöpälääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilökunnan välillä on lopulta ainoa keino nujertaa lopullisesti rintasyöpä”, Klefström painottaa lopuksi.
Alkuperäinen artikkeli: Pauliina M. Munne, Lahja Martikainen, Iiris Räty, Kia Bertula, Nonappa, Janika Ruuska, Hanna Ala-Hongisto, Aino Peura, Babette Hollmann, Lilya Euro, Kerim Yavuz, Linda Patrikainen, Maria Salmela, Juho Pokki, Mikko Kivento, Juho Väänänen, Tomi Suomi, Liina Nevalaita, Minna Mutka, Panu Kovanen, Marjut Leidenius, Tuomo Meretoja, Katja Hukkinen, Outi Monni, Jeroen Pouwels, Biswajyoti Sahu, Johanna Mattson, Heikki Joensuu, Päivi Heikkilä, Laura L. Elo, Ciara Metcalfe, Melissa R. Junttila, Olli Ikkala, Juha Klefström. Compressive stress-mediated p38 activation required for ERα + phenotype in breast cancer. Nature Communications 12, 6967 (2021) https://doi.org/10.1038/s41467-021-27220-9
Lisätietoja:
Olli Ikkala
Aalto-yliopiston professori
[email protected]
puh. 050 410 0454
Juha Klefström, FICAN tutkijaprofessori, Suomen Syöpäinstituutin säätiö ja HUS,; tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 044 377 3876
Pauliina Munne, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
[email protected]
p. 050 3210761
Lue lisää aiheesta:
Materiaalia voi kouluttaa kuin Pavlovin koiraa – Professori Olli Ikkala tiimeineen kehittelee uusia materiaaleja
Voiko muovia opettaa sulamaan itsestään? Voiko syöpäkasvaimen pitää elävänä kehon ulkopuolella yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat materiaalitutkijat, jotka tekevät yhteistyötä Olli Ikkalan kanssa.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.