Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen
Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Rahoituksen sai kaikkiaan 16 hanketta. Professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta ja Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta saivat rahoituksen yhteiselle tutkimushankkeelle, jossa etsitään uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.
Maailma on menossa yhä epävakaampaan suuntaan, johtuen muun muassa ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Suomi on osa globaalia ruokajärjestelmää ja riippuvainen sekä ruoan tuonnista että myös muualta tulevista tuotantopanoksista, kuten rehusta ja energiasta.
Kummu ja Rinne kehittävät ratkaisuja muun muassa rehun saatavuushäiriöihin, tarkastelevat monikerrosviljelyn ja vesiviljelyn mahdollisuuksia sekä tutkivat häiriöiden vaikutuksia ruokahuoltoon pyrkimyksenä parantaa järjestelmien sopeutumiskykyä eli resilienssiä.
”Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita jo nyt,” Kummu toteaa.
Lisätietoja:
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.