Suomen hiilidioksidipäästöpohjainen autoverotus on vaikuttanut markkinoihin voimakkaasti, muttei kovinkaan ympäristöystävällisesti

”Suomalaiset kuluttajat olisivat ostaneet aiempaa vähäpäästöisempiä autoja, vaikka verotuskäytäntöön ei olisi tehty muutoksia. Tämä johtuu siitä, että EU asetti autovalmistajille hiilidioksidipäästörajat samanaikaisesti Suomen autoverouudistuksen kanssa vuonna 2008”, kertoo Robin Stitzing. Hän puolustaa väitöstutkimustaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 25.11.2016.

Stitzing tutki autoverotusuudistuksen vaikutusta markkinoihin, ympäristöön ja autokauppaan. Suomen autoverotus on kansainvälisesti vertailtuna kovaa ja sillä on suuri merkitys valtion tulolähteenä. Autovero lisätään autojen vähittäismyyntihintaan, kun autot ensirekisteröidään Suomessa. Automallikohtainen autoveroprosentti on vuodesta 2008 alkaen määräytynyt hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tavoitteena on ollut saada kuluttajat ostamaan vähäpäästöisempiä autoja.

Hiilidioksidipäästöpohjainen autoverotus suosii dieselautoja

Stitzingin tutkimuksen mukaan ympäristöystävällisellä autoverouudistuksella oli vain vähäinen merkitys päätöksentekijöiden tärkeinä pitämille myyntipainotetuille hiilidioksidipäästöille, koska samanaikaisesti EU asetti autovalmistajille hiilidioksidipäästörajat. Hiilidioksidipäästöihin pohjautuva autoverotus lisäsi paikallista saastumista, koska se suosii dieselautoja. Dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt jäävät vähäisemmiksi, mutta niiden paikalliset saastepäästöt ovat suuremmat kuin vastaavilla bensiinimoottoreilla, joten hiilidioksidipäästöihin perustuva autoverotus suosii niitä.

”Israelin omassa autoverouudistuksessa vuonna 2012 tämä ongelma vältettiin. Autoveroprosentti määräytyy Israelissa nykyisin hiilidioksidipäästöjen lisäksi muiden saastepäästöjen perusteella”, kertoo Stitzing.

Suurituloiset kotitaloudet hyötyvät, valtion verotulot pienenevät

Autoverouudistuksella oli suuret vaikutukset autokauppaan.
”Useimmat kuluttajat hyötyivät hiilidioksidipäästöihin perustuvasta autoverotuksesta, koska autojen hinnat yleisesti ottaen laskivat. Varakkaammat kotitaloudet, jotka ostavat autoja muita todennäköisemmin ja suosivat kalliita autoja, hyötyivät uudistuksesta eniten, jollei heidän autovalintansa kohdistunut Hummeriin”, kertoo Stitzing.

Myös autoala hyötyi, kun hiilidioksidipäästöt alettiin huomioida autoverotuksessa. 
”Autoja myytiin enemmän kuin niitä olisi muutoin myyty. Jos hiilidioksidipäästöjä ei olisi otettu huomioon autoverotuksessa, vähäpäästöisten automallien kate olisi jäänyt hieman pienemmäksi. Valtion autoverotulot vähenivät huomattavasti autoverouudistuksen vuoksi. Autokaupan vauhdittuminen ei riittänyt paikkaamaan aukkoa, koska keskimääräinen verokanta laski. Päättäjien on otettava huomioon ympäristösäädösten talous- ja hyvinvointivaikutuksetkin”, Stitzing sanoo.

Stitzingin tutkimus perustuu tietoihin autojen rekisteröinneistä, autoverotuloista ja tuloista vuosina 2004–2010. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista ja Suomen Tullilta. Niiden avulla on tutkittu, miten uusien autojen markkinat olisivat kehittyneet Suomessa, jos vuoden 2008 autoverouudistusta ei olisi tehty.