Uutiset

Suomikin voi hyötyä liuskekaasuvallankumouksesta

Yhdysvalloista alkanut mullistus on mahdollisuus taloudelle, ympäristölle ja kuluttajalle, sanoo aiheesta diplomityön tehnyt Marleena Ahonen.

”Asuin aikaisemmin Yhdysvalloissa, jossa liuskekaasu oli laajalti esillä. Maa on onnistunut sen avulla muutamassa vuodessa vähentämään kivihiilen käyttöä ja pienentämään kasvihuonepäästöjään kymmenellä prosentilla ja samalla kasvattamaan talouttaan. Kyse on valtavasta resurssista, joka voi mullistaa energiamarkkinat ja vaikuttaa myönteisesti myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”, hän kuvailee.

Euroopassa liuskekaasun hyödyntämistä ovat hidastaneet epäilyt sen ympäristövaikutuksista. Liuskekaasu on geologisesti haastavissa esiintymissä sijaitsevaa maakaasua. Sen poraamiseen tarvitaan vesisärötykseksi kutsuttua menetelmää, joka vaatii paljon vettä ja voi vaikuttaa pohjavesiin.

”Suomalainen osaaminen vesien hallinnassa ja mineraalipitoisten jätevesien puhdistusmenetelmissä voisi pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Tämä on liiketoimintamahdollisuus jo Yhdysvalloissa, mutta erityisesti sitten, kun tuotanto alkaa myös Kiinassa. Siellä veden saanti on todella suuri haaste ja suomalainen puhtaan teknologian osaaminen suuresti arvostettua”, Marleena Ahonen korostaa.

Kohti metaanitaloutta

Suomalaiselle prosessiosaamiselle liuskekaasuvallankumous siis tietää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajia ja teollisuutta se voi puolestaan hyödyttää edullisempana ja myös varmemmin saatavana energiana, kun Venäjän lisäksi maakaasua voitaisiin ostaa myös Euroopasta. Nykyinen kaasuputkisto kattaa vain pienen osan Suomesta, mutta nestemäisessä muodossa tuotavan kaasun, LNG:n, ansiosta kaasun käyttömahdollisuudet laajenisivat koko maahan. Marleena Ahosen mukaan tämä voisi myös tehdä suomalaisen biokaasun talteenotosta ja käytöstä kannattavampaa ja lisätä sen myötä energiaomavaraisuutta.

Miten liuskekaasuvallankumous voi näkyä tavallisten suomalaisten arjessa vaikka 30 vuoden kuluttua?

”Toivottavasti olemme silloin siirtyneet suurimmissa määrin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön”, Marleena Ahonen toivoo.

”Infrastruktuurin laajeneminen vie myös eteenpäin metaanitaloutta, jossa uusiutuvien energiamuotojen tuottama sähkö voidaan varastoida metaanina, jota pystytään hyödyntämään maakaasun tavoin. Kaasu voisi toimia varastona siten, että yksittäisillä kotitalouksilla olisi kellarissa metanointitankki, johon muodostuu talon aurinkokennoilla tai tuuliturbiinilla kaasua, jota kotitalous voi hyödyntää tai vaikka tankata autonsa”, hän visioi.

Tutustu diplomityöhön tarkemmin täällä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.