Uutiset

Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta

Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin.  Kuvituskuva,Unto_Rautio_Aalto
Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Kuvituskuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Matriisi, prosessi vai joku muu? Organisaation menestykselle sen rakenteella ei juuri ole merkitystä, kunhan systeemiälyä löytyy, osoittaa tohtorikoulutettava Juha Törmäsen yhdessä professori Esa Saarisen ja emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen kanssa tekemä tutkimus, joka perustuu 470 britille ja yhdysvaltalaiselle vuosina 2018–2019 tehtyyn kyselyyn. Tutkimus julkaistiin juuri Human Resources Development Quarterly -tiedelehdessä.

Systeemiäly on Saarisen ja Hämäläisen luoma, inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun yhdistävä käsite, joka huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Se tarkastelee ihmisiä ja organisaatioita systeemisen eli esimerkiksi omaa organisaatiota koskevan havaintokyvyn, positiivisen asenteen, ajattelevaisuuden, rakentavan toiminnan, sanattoman yhteyden, innostuvan mielen, viisaan toiminnan ja aikaansaavuuden kautta.

Tutkijat selvittivät, miten hyvin nämä systeemiälyn eri ulottuvuudet selittivät organisaation menestystä.

”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo.

Vastaajista noin 60 prosenttia oli työntekijöitä ja noin 40 prosenttia oli esimiesasemassa. Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Systeemiälyn mittaristoa verrattiin useimmiten käytettyyn oppivan organisaation DLOQ-mittaristoon (Dimensions of the Learning Organization Questionnaire). Kummankin mittariston väitteet olivat kyselyssä satunnaisessa järjestyksessä. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kymmenestä vaihtoehdosta, kuinka hyvin hänen edustamansa organisaatio menestyy alallaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että systeemiälykkyys ja DLOQ-mittaristo selittävät organisaation menestymistä miltei yhtä hyvin. Jos vastaaja arvioi organisaation menestyväksi eli antoi sille parhaan arvion, hän tyypillisesti antoi organisaatiolle korkeammat arviot sekä systeemiälyn ulottuvuuksissa että DLOQ-mittariston eri osa-alueilla.

”Systeemiäly ei kuvaa mitään organisaation rakenteellisia piirteitä, vaan ainoastaan ihmisten toimintaa. Ihmiset ovat keskeinen asia organisaation menestymiselle”, Törmänen kertoo.

Sanaton yhteys kärsinyt korona-aikana

Sanaton yhteys on yksi systeemiälyn ulottuvuus, ja se kuvaa ihmisten välistä toimintaa ja kykyä muodostaa yhteyksiä ihmisten välille. Törmänen arvelee, että sanaton yhteys ihmisten välillä on voinut kärsiä korona-aikana, kun töitä on tehty pääosin etätoimistolla kokoustaen ilman vapaata keskustelua. Systeeminen havaintokyky taas auttaa tarkastelemaan oman organisaation systeemiä.

”Eri ulottuvuuksien avulla voi pohtia, onko organisaatiosta jäänyt korona-aikana puuttumaan jotain aiempaan nähden. Näin organisaation piirteet voivat säilyä poikkeusoloista huolimatta.”

Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan systeemiäly kykenee selittämään organisaation suorituskykyä paremmin tietyillä aloilla, kuten finanssi- ja vakuutussektorilla. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Systeemiälykkäät toimintamallit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä ajatustyötä tekevissä organisaatioissa.

Systeemiälytutkimusta on tehty vuodesta 2004 lähtien. Törmänen on väitöskirjassaan pyrkinyt mittaamaan systeemiälyä ja sen alapiirteitä. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa luotiin 32 väitteen lista, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan yksilön systeemiälykästä toimintaa. Nyt uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin samaa menetelmää, mutta tarkasteltiin organisaatiota yksilön sijaan.

Systeemiälyä tarvitaan myös hyvään johtamiseen.

”Pian julkaistavassa tutkimuksessamme oli vain kourallinen tapauksia, jossa menestyvää johtajaa ei olisi kuvattu systeemiälykkääksi. Systeemiälykkyys vaikuttaakin olevan ennakkoehto johtajan hyvälle suoriutumiselle”, Törmänen sanoo.

Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)

Lisätietoja:

Juha Törmänen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
[email protected]

Systeemiälyn tutkimusryhmä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nikos Makris in Helsinki, photo by Tiina Aulanko-Jokirinne
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Nikos Makris: Yhteinen tavoitteemme on ymmärtää aivojen toimintaa monimuotoisen neurokuvantamisen avulla

"Tunnen oloni erittäin rennoksi. Kukaan ei tuomitse minua, ja minulla on täysi sananvapaus."
Kaksi ihmistä ulkona, joista yhdellä on keltainen frisbeen kaltainen esine. Toinen on valkoisessa takissa, toinen sinisessä paidassa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Radikaalisti luovasta osaamisesta Suomen kilpailuetu – Aalto-yliopiston aloitteessa yli 60 suomalaista organisaatiota ja yhteiskunnallista vaikuttajaa

Aalto-yliopisto avaa maksuttoman verkkokurssin, joka tuo luovuuden perustiedot kaikkien ulottuville.
"Minulla ei ollut eritystä mielenkiintoa ravinteita kohtaan alun perin, halusin vain tehdä jotain 
ympäristön kannalta kestävää, mutta samalla teknistä", kertoo vuoden parhaasta väitöskirjasta 
palkittu Juho Uzkurt Kaljunen. Kuva: Jari Härkönen
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Juho Uzkurt Kaljuselle parhaan väitöskirjan palkinto

Aalto-yliopiston alumni paransi väitöskirjassaan jätevesien ravinteiden saamista talteen ja markkinoille.
Corinna Coupette
Nimitykset Julkaistu:

Näköalapaikka aikamme suuriin haasteisiin: Corinna Coupette yhdistää lakia ja teknologiaa

Coupette nimitettiin tietotekniikan apulaisprofessoriksi tänä syksynä.