Taide herättää kehon tuntemaan
![Tauluja taidemuseon seinällä, kuvituskuva tutkimusuutiseen, joka paljastaa kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2023-03/diogo-fagundes-XvQkiEkLrss-unsplash.jpg?h=0d27ee61&itok=LeoOM_hx)
Taiteen äärelle pysähtyminen ja siitä nauttiminen yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Tunteet ovat myös keskeinen aihe niin kuvataiteissa kuin musiikissa ja esittävissä taiteissakin. Taiteen tunteita virittävät mekanismit tunnetaan kuitenkin huonosti.
Tuore tutkimus paljastaa, kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin. Tutkimukseen osallistuneet katselivat erilaisia taideteoksia ja raportoivat kehossaan kokemiaan tuntemuksia. Tutkijat tarkkailivat taideteosten katselemista silmänliikemittausten avulla. Lisäksi osallistujat arvioivat, millaisia tunteita kukin taideteos herätti.
"Taiteen katseleminen herätti ihmisissä monenlaisia tunteita. Vaikka monet taideteoksista käsittelivät surullisia tai pelottavia aiheita, olivat teosten herättämä tunteet pääosin myönteisiä. Taiteen aiheuttamat keholliset tuntemukset myös vaikuttivat tunteisiin: mitä voimakkaammin keho reagoi taideteoksiin, sitä voimakkaampia tunteita koettiin", kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
"Taideteoksissa toiset ihmiset olivat kaikkein kiinnostavin kohde, ja niitä myös katseltiin kaikkein eniten. Ihmisillä on taipumus eläytyä toistensa tunteisiin, ja näin todennäköisesti käy myös kun katselemme taideteoksissa kuvattuja ihmisiä. Taideteoksissa esitettyjen ihmisten tunteet voivat kenties huomaamattamme siirtyä itseemme niin sanotun peilautumisen avulla", kertoo akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1186 henkilöä eri maista, ja he arvioivat yli 300 erilaisen taideteoksen aiheuttamia tuntemuksia. Tutkimus toteutettiin sekä verkkokyselyiden että laboratoriossa tehtyjen silmänliikemittausten avulla.
Akateemikko Riitta HariTaideteoksissa toiset ihmiset olivat kaikkein kiinnostavin kohde, ja niitä myös katseltiin kaikkein eniten."
"Tulostemme perusteella kehollisuus on merkittävä osa taidekokemusta. Keholliset tuntemukset voivat vetää ihmisiä taiteen pariin: Taide herättää kehon tuntemaan, ja tällainen kehon nautintokeskusten kutkutteleminen tuntuu katsojasta miellyttävältä. Tämän vuoksi taiteen virittämiä tunteita ja kehon tuntemuksia voidaankin käyttää hyödyksi esimerkiksi psykologisen kuntoutuksen ja hoidon tukena", Nummenmaa kertoo.
![Illustrations on how we look at art pieces an on our eyes movement when looking at art](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_914w_ah_n_nu/public/2023-03/taiteen-aiheuttamat-tunteet.jpg?itok=qaQaLjGU)
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Cognition & Emotion -tiedelehdessä.
Turun PET-keskuksen ja Aalto yliopiston aikaisempi tutkimus tunteiden kokemisesta kehossa
Katso video silmänliikkeistä taideteosten katselemisen aikana:
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![Prinsessalle esitellään luonnollisia väriaineita](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_visit_of_HRH_Sirindhorn_Princess_of_Thailand_26-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_009.jpg?h=41f55a5b&itok=6jpXJz89)
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)