Juice-luotain lähti tutkimaan elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa – mukana myös suomalaista tutkimuslaitetekniikkaa
Luotaimen matka Jupiteriin kestää noin kahdeksan vuotta.
”Taivaallinen flipperi” antaa Juicelle tuplatyönnön matkalla Jupiteriin: ESA:n luotain ohittaa Kuun ja Maan
Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa PEP-mittalaitetta, joka tekee ainutlaatuisia mittauksia Maan avaruusympäristöstä ohilentojen aikana.
Reilu vuosi sitten huhtikuussa matkaan laukaistu Jupiter-luotain Juice ohittaa Kuun ja Maan Suomen aikaa tiistaina ja keskiviikkona 20.–21. elokuuta. Ensin luotain ohittaa Kuun ja vuorokausi myöhemmin Maan.
Ohituksessa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n satelliitin rataa muutetaan, jotta sen matka Jupiteriin olisi mahdollinen. Ilman planeettojen apua luotain ei nimittäin pääsisi Jupiteria kiertävälle radalle, sillä matka vaatisi liikaa rakettipolttoainetta.
Luotaimen tuplaohitus on harvinaislaatuinen, sillä ensimmäistä kertaa käytetään yhdessä sekä Maata että Kuuta muuttamaan luotaimen rataa tällaisella ”painovoimalinko-ohituksella”. Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallion mukaan jo yhden painovoimalinko-ohituksen teko on vaativa tehtävä, mutta kaksoisohitus lisää vaikeutta entisestään.
”Tätä voisi kuvata lauseella ’taivaallinen tuplaflipperi Jupiteriin’”, sanoo Kallio, joka on ollut mukana luotaimen yhden mittalaitteen suunnittelussa ja rakentamisessa.
Luotain on lähimmillään vain noin 700 kilometrin etäisyydellä Kuun pinnasta. Tämä tapahtuu Suomen aikaa tiistaina kello 00.16. Lähimmillään Maata Juice on puolestaan keskiviikkona kello 00.57 Suomen aikaa. Luotaimen etäisyys Maan pinnasta on tuolloin vain reilu Maan säde, eli noin 6 800 kilometriä.
ESA käsitteli Kuun ohilentoa tiistaiyönä lähetyksessään, joka on katsottavissa täällä: Join us live as Juice flies past the Moon! – Rocket Science (esa.int). Lähetyksessä näytettiin muun muassa Juicen Kuusta ohilennolla nappaamia kuvia.
Kuun ja Maan ohilennon jälkeen luotainta auttaa matkallaan seuraavaksi Venus, jonka ohilento tapahtuu ensi vuonna. Matkalla Jupiterin kiertoradalle Maa ohitetaan vielä kahdesti, vuosina 2026 ja 2029, jotta luotain pääsee perille kesällä 2031.
Mittauksia suomalaisilla laitteilla
Juice-luotain lähti kahdeksan vuoden matkalleen kohti Jupiteria huhtikuussa 2023 toiseksi viimeisellä Ariane 5 -kantoraketilla. Mukanaan sillä on myös suomalaisia mittalaitteita.
Tutkijat Aalto-yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat olleet mukana suunnittelemassa ja rakentamassa luotaimen matkassa olevaa PEP-mittalaitetta, joka perille päästyään tutkii Jupiterin kuiden pinnoista irtoavia sekä niihin iskeytyviä hiukkasia. Sen ja muiden laitteiden avulla tutkitaan elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa, joiden jäisten pintojen alla uskotaan olevan valtameriä.
”Odotamme jännittyneenä mittalaitteemme antamia havaintoja”, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.
PEP tekee kuitenkin mittauksia jo Kuun ja Maan ohilentojen aikana, mikä tekee tapahtumasta Esa Kallion mukaan hyvin merkityksellisen suomalaistutkijoille.
”Pääsemme tekemään ainutkertaisia mittauksia Maan avaruusympäristöstä ja myöhemmin vertaamaan niitä Jupiterin avaruusympäristössä vuonna 2031 samoilla mittalaitteilla tehtäviin mittauksiimme”, Kallio kertoo.
Lue lisää:
Lisätietoa PEP-mittalaitteesta
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.