Tasapuolisuus esimies-alaissuhteissa ei aina johda parhaisiin tuloksiin
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Olli-Pekka Kauppila tutki, miten työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa se, että esimiehellä on keskenään eriarvoisia esimies-alaissuhteita. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden suhtautuminen eriarvoisiin esimies-alaissuhteisiin riippuu sekä työntekijän oman esimiessuhteen laadusta että organisaation ominaispiirteistä.
Tutkimuksen mukaan työntekijöiden asenteita työtä kohtaan parantaa ensisijaisesti heidän henkilökohtaisen esimiessuhteensa laatu. Myös muiden ryhmän jäsenten hyvillä esimiessuhteilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia. Työntekijät, joiden oma esimiessuhde oli hyvä, asennoituivat työhönsä positiivisemmin silloin, kun muillakin ryhmän jäsenillä oli hyvät esimies-alaissuhteet. Myös heikossa esimiessuhteessa olevat työntekijät asennoituivat työhönsä positiivisemmin, kun edes osalla ryhmän jäsenistä oli hyvä esimies-alaissuhde.
– Esimiesten tulisi näin ollen ensisijaisesti pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaikkiin työntekijöihin. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi, esimiehen ei kannata olla tasapuolisen etäinen kaikille, vaan luoda hyvät suhteet edes osaan alaistaan, Olli-Pekka Kauppila selventää.
Myös organisaation piirteet vaikuttavat
Tutkimuksessa selvitettiin myös havaittujen vaikutusten riippuvuutta organisaatioiden ominaispiirteistä. Edellä mainitut vaikutukset olivat erityisen korostuneita organisaatioissa, joissa päätöksentekovalta oli hajautettua. Koska hajautetun päätöksentekovallan organisaatioissa työntekijöiden henkilökohtainen asema voi muuttua nopeasti, on keskeisintä, että esimies ylipäätään panostaa hyviin vuorovaikutussuhteisiin.
Sen sijaan organisaatioissa, joissa ylimmällä johdolla on vahva yhteinen visio, työntekijät todennäköisemmin tulkitsevat eriarvoiset esimies-alaissuhteet vakiintuneiksi sisä- ja ulkopiiriasetelmiksi. Näissä organisaatioissa eriarvoiset esimies-alaissuhteet suhteet vaikuttivat positiivisemmin hyvissä suhteissa olevien sisäpiiriläisten asenteisiin ja negatiivisemmin huonoissa suhteissa olevien ulkopiiriläisten asenteisiin.
Tutkimukseen osallistui 502 työntekijää, jotka jakautuivat 135 ryhmään 34 organisaatiossa. Työntekijöiden asenteista tarkasteltiin sitoutuneisuutta organisaatioon ja työyhteisökäyttäytymistä, joita seurattiin vuoden kuluttua esimies-alaissuhteiden ja organisaation ominaispiirteiden mittaamisesta.
Tutkimus When and how does LMX differentiation influence followers’ work outcomes? The interactive roles of one’s own LMX status and organizational context on juuri julkaistu Personnel Psychology -lehdessä.
Artikkeli (onlinelibrary.wiley.com)
Lisätietoja:
Olli-Pekka Kauppila
Apulaisprofessori, organisaatiot ja johtaminen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 312 0930
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.