Tekoälyä hyödyntämällä 14% säästöt potilaan keskimääräisiin hoitokustannuksiin
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuus -tutkimushankkeessa (DiRVa), onko tekoälyyn pohjautuvan asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän käytön ja potilaan hoitokustannusten välillä yhteyttä. Tutkimuksen kohteena oli suomalaisen Klinik Healthcare Solutionsin kehittämä Klinik Pro -palvelu ja sen käytön ensimmäiset 5 kuukautta Vantaan Myyrmäen terveysasemalla.
Jo alkukuukausinaan työkalu toi 14 prosentin säästön potilaan keskimääräisiin palvelukustannuksiin. Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä tutkimustulos, sillä tekoälyn kustannusvaikutuksia todellisessa käyttöympäristössä on tutkittu toistaiseksi vähän.
"Tutkimushankkeen tavoite on auttaa yrityksiä tuottamaan tieteellistä näyttöä digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudesta terveydenhuollossa. Näyttöjen puute tai heikkous usein estää toimiviakin innovaatioita menestymästä ja kansainvälistymästä. Hankkeen tulokset ovat auttaneet Klinikiä laajentamaan liiketoimintojaan", sanoo tutkimushankkeen projektipäällikkö Henni Tenhunen Aalto-yliopistosta.
Klinikin operatiivinen johtaja Petteri Hirvonen pitää 14 prosentin säästöjä merkittävänä ja selkeänä tuloksena. Se tarkoittaa 31 euron kustannussäästöjä potilasta kohti tutkimusjaksolla. Hirvosen mukaan eräs merkittävä syy vastaavien tulosten julkaisemisen vähyyteen on se, ettei vastaavan laajuisessa kliinisessä käytössä olevia järjestelmiä ole kovin monia. Lisäksi suomalaisen terveydenhuollon digitalisaatio ja kirjaamiskäytännöt mahdollistavat hoitopolkujen ja niiden kustannusten kattavan tutkimisen poikkeuksellisella tavalla.
Laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt
Tutkimus sijoittui Vantaalle Myyrmäen terveysasemalle, jossa Klinik Pro otettiin käyttöön elokuussa 2017. Tutkimusaineisto kattoi kaikkiaan lähes 18 000 potilaan anonymisoidut palvelutapahtumatiedot ensimmäisen viiden kuukauden ajalta, sisältäen yli 73 000 kirjattua palvelutapahtumaa. Noin 4% potilaista käytti Klinik Pro -tekoälytyökalua verkossa tutkimusajanjakson aikana, muut potilaat hakeutuivat hoitoon puhelimitse tai saapumalla terveysasemalle.
Tutkimuksessa käytettiin tilastollisia testejä ja regressioanalyyseja selvittämään yhteyttä Klinik Pro -työkalun käytön ja potilaiden palvelukustannusten välillä. Vertailuissa huomioitiin useita kustannuksiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten potilaiden ikä, sukupuoli ja sairaudet.
Jos kaikkien potilaiden hoitopolku olisi alkanut Klinik Pron kautta, Myyrmäen terveysasema olisi saavuttanut laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt tutkimusjakson aikana. Hoitoonohjauksen tehostuessa hoitohenkilökunnan työaikaa kohdentuu enemmän varsinaiseen potilastyöhön.
"Säästö syntyi suurelta osin siitä,että aiemmin hoitajan ja potilaan välillä kasvokkaisen tapaamisen tai puhelun vaatineet, aikaa vievät hoitosuoritteet korvautuivat hoitajien digitaalisilla toimilla. Näissä heillä on enemmän rauhallisempaa aikaa keskittyä asiakkaan tilanteeseen ja suunnitella hoitopolku kokonaisuudessaan ennen sen kommunikointia potilaalle. Asiakkaan ei enää tarvitse juosta luukulta luukulle, vaan hänet ohjataan suoraan oikeaan paikkaan välivaiheita välttäen. Tämä tehostaa merkittävästi terveydenhuollon resurssien kohdentumista”, Petteri Hirvonen sanoo.
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuus -tutkimushanketta (DiRVa), jota rahoittaa Business Finland ja sen yhteistyökumppaneita ovat Klinik Healthcare Solutions, Duodecim, Lääketietokeskus, NewIcon, CGI, Kaiku Health ja Telia. Tutkimushankkeen toteuttajana on HEMA-instituutti (The Institute of Healthcare Engineering, Management and Architechture), jossa keskitytään terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon ja niiden kehittämiseen.
Lisätietoa:
Henni Tenhunen
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 463 2977
Alkuperäinen uutisartikkeli Klinikin sivuilla
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen
Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella aloitti kaksi uutta apulaisprofessoria
Sähkötekniikan korkeakoulun Elektroniikan ja nanotekniikan laitos sai syksyllä kaksi uutta apulaisprofessoria. Lue Kim Kwantaen ja Paul Verrinderin ajatuksia aloittaessaan Aalto-yliopistolla.