”Tekoälyn etiikka on tällä hetkellä kuuma puheenaihe kaikkialla”

Muutama vuosi sitten Nagadivya Balasubramaniam oli juuri saanut valmiiksi kandidaatintutkintonsa ja aloittanut työt intialaisessa ohjelmistoalan yrityksessä.

Kuitenkin jo kolmen kuukauden jälkeen työ alkoi tuntua rutiininomaiselta ja itseään toistavalta. ”Se ei ollut minun paikkani”, Balasubramaniam sanoo nyt, neljä vuotta myöhemmin Helsingissä.

Tunne synnytti halun etsiä sopiva opiskelupaikka, missä suorittaa maisterinopinnot. Balasubramaniamia kiinnostivat etenkin käyttäjäkokemussuunnittelu sekä palvelusuunnittelu. ”Kun puhutaan käyttäjäkokemuksesta ja palvelusuunnittelusta, se vaatii ihmisille puhumista. Sellaista työtä ei tehdä istumalla vain omalla työpisteellä.”

Balasubramaniam halusi opiskella insinööritieteitä ottaen huomioon myös ihmisnäkökulman. Tutkailtuaan eri opiskeluvaihtoehtoja hän huomasi, että service design engineering -kursseja tarjoavia yliopistoja oli vain muutama, osa niistä Pohjoismaissa.

Balasubramaniam haki opiskelemaan Ruotsiin ja Suomeen ja valitsi lopulta ohjelmistotuotannon opinnot Aalto-yliopistossa, missä pystyy erikoistumaan palvelusuunnitteluun. Nyt, kolmen vuoden Suomessa opiskelun jälkeen hän on juuri palauttanut diplomityönsä, jonka otsikko on ”Using the ethical guidelines of AI for defining quality requirements”. Valmistuminen häämöttää edessä joulukuussa.

Maisteriopintojensa aikana Balasubramaniam on ollut mukana PREAGO-tutkimusryhmässä, jota johtaa työelämäprofessori Marjo Kauppinen. Hän on työskennellyt projektissa, jossa on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua e-oppimissovellusta, jonka tarkoitus on helpottaa kommunikaatiota eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä, sekä toisessa projektissa, joka keskittyy tekoälyn etiikkaan. Se on myös hänen diplomityönsä aihe.

”Tekoälyn etiikka on tällä hetkellä kuuma puheenaihe kaikkialla, etenkin liittyen järjestelmiin, jotka tekevät itsenäisesti päätöksiä.”

Balasubramaniamille on tarjottu mahdollisuutta jatkaa uraansa Aallossa tohtorikoulutettavana, ja hän hyväksyi tarjouksen mieluusti.

Tutkimukset tunnistavat tekoälyn vaikutukset

Kun Balasubramaniam aloitti diplomityönsä, hän tiesi elinkeinoministeri Mika Lintilän asettaman Suomen tekoälyohjelman osana olleesta Etiikkahaasteesta. Tutkimusta varten hän ja hänen kollegansa haastattelivat johtotason henkilöitä kolmesta neljästä suomalaisyrityksestä, jotka olivat tarttuneet haasteeseen. Osana haastetta osallistuvat yritykset kehittävät omaa eettistä ohjeistustaan tekoälyn käyttöön liittyen.

Tutkimusryhmä odotti yritysten pitävät eettistä ohjeistusta tylsänä, mutta hypoteesi muuttui nopeasti. ”Haastatteluiden jälkeen huomasimme, että yritykset todella ottavat eettiset ongelmat huomioon, haluavat käsitellä niitä ja luoda kunnolliset ohjeistukset.”

Monilta yrityksiltä tosin puuttuvat vielä kunnolliset keinot ottaa ohjeistukset käyttöön. Koska ohjeet voivat olla melko epämääräisiä, yhteys eettisten ohjeiden ja yksittäisten projektien välillä voi olla hankala nähdä.

Yksi tärkeä asia, jonka Balasubramaniam oppi, oli läpinäkyvyyden arvostus Suomessa. ”Täkäläiset yritykset eivät halua huijata asiakkaitaan tai vain kerätä dataa ja käyttää sitä muihin tarkoituksiin kuin sanovat sitä käyttävänsä. Heidän aikomuksensa ovat hyvät ja he näyttävät haluavan saavuttaa käyttäjien luottamuksen olemalla avoimia ja läpinäkyviä.”

Toinen tärkeä havainto oli, että yritykset miettivät, millainen merkitys ja vaikutus tekoälyteknologioilla on. ”Tekoäly on kuin musta laatikko. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä sisällä tapahtuu. Yritykset kuitenkin ottavat askeleita ymmärtääkseen, mitä laatikon sisällä on.”

Balasubramaniamin mukaan yritykset haluavat suunnittelijoiden, kehittäjien ja muiden asiantuntijoiden tietävän, miksi kone tekee tietynlaisia ehdotuksia, ja mitata sitä, millaisia vaikutuksia tekoälyratkaisulla on. ”He haluavat olla varmoja siitä, että vaikutus on myönteinen – ei vain loppukäyttäjälle vaan myös laajemmassa mittakaavassa yhteiskunnalle.”

Tohtorikoulutuksen aikana tutkimusryhmän tarkoituksena on ottaa projektiin mukaan useampia yrityksiä ja tehdä aiempaa syvällisempiä haastatteluja.

”Kaikkien pitäisi saada opiskella tällä tavalla”

Aallossa opiskelu oli Balasubramaniamin mielestä hyvin joustavaa. Painetta suorittaa tiettyjä kursseja ja kerätä opintopisteitä ei syntynyt. ”Intiassa meidän piti suorittaa kahdeksan kurssia lukukaudessa. Täällä olen saanut nauttia joustavuudesta ja olen suorittanut kursseja hitaammassa tahdissa. Se oli hyvä asia: minusta tuntui, että opin asiat kunnolla. Mielestäni kaikkien pitäisi saada opiskella sillä tavalla.”

Professorit ovat olleet avuliaita ja ystävällisiä. ”Jos on mitä tahansa vaikeuksia, he ovat valmiita auttamaan. Esimerkiksi, kun aloitin, Marjo Kauppinen sanoi meille, että hänen ovensa on aina auki ja häneltä voi tulla kysymään mitä tahansa.”

Balasubramaniam keskusteli Kauppisen kanssa muun muassa kurssivalinnoistaan. Hän alleviivaa professorien vaikuttaneen myös kiinnostuneen opiskelijoistaan ihmisinä: he osoittivat esimerkiksi olevansa kiinnostuneita siitä, miten heillä menee ja miten he ovat sopeutuneet Suomeen.

Aalto saa kiitosta myös poikkitieteellisestä yhteistyöstään yliopiston sisällä. ”Olin myönteisesti yllättynyt Aalto-yliopiston poikkitieteellisistä projekteista ja opetuksesta. Tein töitä kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kanssa – ja heidän näkemyksensä ovat aivan erilaisia kuin tietotekniikan opiskelijoilla! Se oli avartava kokemus.”

Aallossa opiskelu on myös luonut Balasubramaniamille uudenlaisen sosiaalisen verkoston. Hänellä on nyt ystäviä Turkista, Italiasta, Meksikosta ja Pohjoismaista. ”En ajatellut, että seurustelu muista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa olisi minulle niin helppoa. Olen iloinen siitä, että olen saanut Suomesta uusia hyviä ystäviä.”

Balasubramaniam ei käytä alkoholia, joten hän on käynyt harvemmin opiskelijabileissä. Sen sijaan hän järjestää usein illanistujaisia kotonaan. ”Rakastan kokkaamista ja kokkaan usein. Olen onnistunut löytämään täältä kaikki tarvittavat ainekset intialaisen ruuan valmistukseen, sillä aasialaisia ruokakauppoja on useita.”

Asuttuaan Suomessa muutaman vuoden, Balasubramaniam on alkanut arvostaa hiljaisuutta ja tilaa. Käydessään kotona Intiassa jatkuva meteli häiritsee häntä. ”Olen niin tottunut hiljaisuuteen ja siihen, että ihmiset jättävät sinua rauhaan. Olen myös tottunut suomalaisten täsmällisyyteen.”

Kirjoittaja: Hanne-Mari Tarvonen
Suomenkielinen käännös: Anu Haapala / Aalto-yliopisto