Tekoälyn ja tietotekniikan kärkimenetelmiä esitellään sadoille konferenssivieraille Aalto-yliopistossa elokuussa
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkijat järjestävät elokuussa kolme konferenssia, joissa käsitellään laajalti suurissa yrityksissä hyödynnettäviä tekoälyn ja tietotekniikan työkaluja. Menetelmiä on käytetty muun muassa Facebookin Prophet-aikajanaennustuksessa.
StanCon 2018 -konferenssissa 29.–31. elokuuta esitellään tilastollisen mallintamisen menetelmiä ja sovelluskohteita, jotka ulottuvat galaksijoukoista sosiaalisesta mediaan, aivotutkimukseen ja antropologiaan. Tekoälytutkimus on Suomessa erityisen vahvaa lääketieteen alalla.
”Tilastollista mallintamista voidaan hyödyntää esimerkiksi parantamaan lääketestauksen turvallisuutta lapsilla. Esimerkiksi lääkeaineen poistuminen lapsen kehosta riippuu paitsi tämän painosta, myös lapsen maksan kehittymisestä, jolloin lääkkeen annoskokoa tulee vähentää enemmän kuin yksin paino antaisi ymmärtää. Mallintamismenetelmillä voidaan arvioida lääkkeiden vaikutuksia yksilöllisesti”, sanoo professori Aki Vehtari Aalto-yliopistosta.
Yksi konferenssin pääpuhujista, Euroopan avaruusjärjestön tutkija Maggie Lieu, käyttää tilastollista mallintamista galaksijoukkojen massan määrittelemiseen.
”Hierarkkisella mallintamisella on useita etuja, kun avaruudessa on miljoonia muuttujia ja datan mukana on paljon kohinaa, tarpeetonta informaatiota. Voin saada toimivia tuloksia jopa kymmenessä minuutissa mallintamisen avulla, ja tarkastella kaikkia galaksijoukkoja kerralla yksittäisen ryppään sijaan.”
ALGO-konferenssi 20.–24.8. kokoaa sateenvarjonsa alle suurimmat algoritmiikan alan konferenssit. Marylandin yliopiston professori Mihai Pop käsittelee omassa bioinformatiikan algoritmiikkaa koskevassa puheenvuorossaan algoritmien hyödyntämistä mikrobiomitutkimuksessa.
”Miljoonilla hyvillä ja huonoilla suolistobakteereilla on keskenään hyvin monimutkainen ja osin vielä tuntematon tapa vaikuttaa toisiinsa. Olemme tutkimuksissamme keskittyneet erityisesti kehitysmaiden lasten suolistobakteereihin, ja kehittämiämme algoritmityökaluja voi hyödyntää myös esimerkiksi syöpätutkimuksessa.”
Myös 12.–16.8. järjestetyssä ICER 2018 -konferenssissa huomioitiin lapset ja nuoret. Konferenssi käsitteli tietotekniikan uusien opetusmenetelmien ja -teknologioiden vaikutusta oppimistuloksiin, opiskelijoiden toimintaan ja motivaatioon. Helsingin yliopiston professori Kirsti Lonka huomautti esitelmässään, että oppilaat kokevat jäävänsä ilman riittävää opettajan tukea ja osaamista vain ja ainoastaan digitaalisuuden osalta.
”Erityisesti jos halutaan motivoida tyttöjä opiskelemaan tekniikan aloja, tulisi ottaa huomioon 3D-mallien hyödyntäminen opetuksessa ja muut nykyistä konkreettisemmat ja yhteisöllisemmät tavat opettaa ja oppia pienryhmissä, joissa oppilaat voivat tuoda esiin omia vahvuuksiaan”, Lonka sanoo.
Kolmeen konferenssiin osallistuu yhteensä noin 700 pääosin kansainvälistä tutkija- ja yritysvierasta.
Lisätietoja:
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu
Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Väyläopiskelijan tarina: Tradenomista kauppatieteilijäksi
Elisa kertoo kokemuksistaan väyläopiskelijana