Teuvo Kohonen in memoriam
Akateemikko Teuvo Kohonen (1934–2021) on kuollut. Kohosen työ neuroverkkojen parissa nosti suomalaisen tekoälytutkimuksen kertaheitolla maailmankartalle.
![Teuvo Kohonen. Kuva: Lasse Lecklin](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_567w_ah_n/public/2021-12/Aalto_Universitys_Academicians_20032014_photo_by_Lasse_Lecklin_19_0.jpg?itok=xAP1n-yO)
Akateemikko, professori Teuvo Kohonen on kuollut 87-vuotiaana 13. joulukuuta 2021. Kohonen teki pitkän akateemisen uran Aalto-yliopistoa edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa. Hän jäi eläkkeelle 1990-luvun lopulla akatemiaprofessorin ja Teknillisen korkeakoulun neuroverkkojen tutkimusyksikön johtajan paikoilta.
Kohonen kuuluu maailman tunnetuimpiin neuroverkkojen tutkijoihin. Parhaiten hänet tunnetaan itseorganisoituvista kartoistaan, jotka 1980-luvun alussa nostivat varhaisen suomalaisen tekoälytutkimuksen maailmankartalle.
Kohonen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 1957 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1962. Tasavallan presidentti myönsi hänelle akateemikon arvonimen vuonna 2000.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.![Miia Mäkelä](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Miia-Makela.jpg?h=bd47f75f&itok=9bRJCpm9)