Tietojärjestelmät eivät vielä tue sote-uudistusta
Kaksi kolmasosaa lääkäreistä kokee tietojärjestelmien tukevan huonosti yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioiden lääkärien välillä. Lisäksi suurimman osan mielestä tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on huonosti saatavilla. Tämä käy ilmi Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2017 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksista.
Sote-uudistuksessa sujuvien hoitoketjujen toteutuminen on laskettu pitkälti yhteentoimivien ja yhteisten tietojärjestelmien varaan. Lääkäriliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitävät tärkeänä, että tiedonkulun ongelmat olisi ratkaistu ennen kuin sote-uudistuksen mukaista valinnanvapausjärjestelmää ryhdytään toteuttamaan.
”Potilasturvallisuuden takia potilastietojen tulee olla reaaliaikaisia ja näkyvissä kaikkien palvelua tuottavien yksiköiden tietojärjestelmissä ennen uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään siirtymistä. Nyt on viimeinen aika laittaa tietojärjestelmät kuntoon”, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.
”Lääkärin näkökulmasta on tärkeää, että tarvittavat potilastiedot ovat paitsi saatavilla myös hyvin hyödynnettävissä. Tämä edellyttää, että potilastiedot löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä, niiden käsittely on näppärää, ja tiedot on esitetty tarkoituksenmukaisella tavalla suhteessa muihin samanaikaisesti tarvittaviin tietoihin”, lisää tutkija Johanna Kaipio Aalto-yliopistosta.
Joka viides lääkäri käyttää Kanta-palveluita päivittäin
Lääkärit voivat hakea Kanta-palveluista tietoja toisessa organisaatiossa hoidetuista potilaista ja heidän lääkityksestään. Keskimäärin joka viides lääkäri hakee päivittäin potilastietoja Kanta-palveluista. Useimmin Kantaa käyttävät terveyskeskusten ja yksityisen sektorin lääkärit.
Lääkärit kokevat kuitenkin tiedonhaun hankalaksi Kanta-järjestelmästä, ilmenee tutkimuksesta.
”Yksityisen sektorin toimijoille Kanta-palvelut ovat ratkaiseva parannus koetuista puutteistaan huolimatta. Julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmissä oleva tieto potilaista ei ole ollut aiemmin yksityisen sektorin toimijoille käytössä hoitotilanteessa”, kertoo yksikönpäällikkö Vesa Jormanainen THL:sta.
Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa Lääkäriliiton, THL:n, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston toimesta. Tutkimukseen vastasi yli 4000 lääkäriä. Vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2010 ja 2014. Lopulliset tiedot potilastietojärjestelmien nykytilasta ja käytettävyydestä valmistuvat loppuvuodesta. Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluita kartoittavaa hanketta.
Lisätietoja:
Johanna Kaipio
Tutkija
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 593 6822
Jukka Vänskä
Tutkimuspäällikkö
Lääkäriliitto
[email protected]
puh. 050 331 7973
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.