Tiiviistä pientalokaavoituksesta löytyy vaihtoehtoja kaupungistumisen haasteisiin
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Anssi Joutsiniemi ja arkkitehti Teemu Jama selvittivät kevään ja kesän 2022 aikana pientalomaisen mittakaavan mahdollisuuksia kaupunkirakentamisessa.
Selvityksessä on tarkasteltu asuntoalueiden asukasmääriä, tiiviyksiä ja syntyviä aluetehokkuuksia eli kaavoituksessa syntyvän tilan luonnetta. Tuloksia on havainnollistettu suhteessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevan tehokkaan kerrostaloasuinalueen lainvoimaiseen kaavaan. Projektissa on nostettu esille vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa osa kerrostalokortteleista on korvattu olemassa olevilla pientaloratkaisuilla.
”Erittelemme työssämme kaavoituksen nykytilaa ja tarjoamme vaihtoehtoja viihtyisän ja ihmisen mittakaavaisen kaupunkiympäristön rakentamiseksi”, kertoo Mari Vaattovaara.
”Pientalot kaupungissa -projekti tuo pientalomaisen näkökulman ja yhden lisävaihtoehdon 2020-luvun kaupungistumiskeskusteluun ”, kertoo Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.
”Kaupunkimaisen pientalorakentamisen jarruna ovat tällä hetkellä asemakaavat, jotka eivät hyödynnä kaikkia ratkaisuja, joita pientaloteollisuuden yritykset voivat tarjota. Tiivis, kaupunkimainen rakentaminen on lisännyt tarvetta kaavoittajien ja talovalmistajien väliseen vuoropuheluun”, toteaa Rautiainen.
Kaupunkia ei tarvitse rakentaa vain ylöspäin
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 pientaloja rakennettiin huomattavasti enemmän kuin aiemmin, mutta tästä huolimatta uusia pientaloasuntoja oli 27 prosenttia kaikista asunnoista. Suurimmissa kaupungeissa pientalojen osuus kerrostaloihin verrattuna oli vieläkin pienempi.
”Kaikki eivät halua samaa asumiseltaan. On tärkeä huomata, että ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa”, Rautiainen sanoo.
”Julkinen keskustelu pitäisi palauttaa yksipuolisista määrällisistä tavoitteista ja kerrosalan seurannasta kestävän kaupungistumisen kehittämiseen: väestön, asuinalueiden laadun ja ympäristön moninaisuuden seurantaan”, toteaa Vaattovaara.
”Nykyistä kaupunkisuunnittelua ja asuntotuotantoa leimaavat suuret kerrosalamäärät ja hankekoot. Jotta kaupungistumisen haasteeseen voidaan vastata, on pientaloteollisuuden pystyttävä toteuttamaan suurempia kokonaisuuksia. Tämä toki edellyttää, että kaupungeissa tehdään myös pientalorakentamiseen sopivia kaavoja”, jatkaa Jama.
”Rikastamalla kaavoitusta pientalotuotannolla, voimme lisätä väestörakenteen ja asuinympäristöjen monipuolisuutta. Pientalot kaupungissa -projekti osoittaa, että pientalorakentamisella on mahdollista päästään myös joukkoliikenteen edellyttämiin aluetehokkuuksiin”, Joutsiniemi toteaa.
Raportti löytyy Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Taustaa projektista
- Pientalot kaupungissa -projekti aloitettiin keväällä 2022 ja saatiin päätökseen syyskuun aikana. Projektin tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia ensisijaisesti kaupunkien maankäytöstä vastaavalle ylimmälle johdolle, kuntapäättäjille, kaupunkisuunnittelijoille ja kaavoittajille.
- Projektissa on tarkasteltu kaavoituksen vaikutuksia muun muassa, asuintojakaumaan ja väestörakenteeseen.
- Projektin rahoittajina ovat ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, Pientaloteollisuus PTT ry ja Hirsitaloteollisuus ry.
- Lisätietoja projektin taustoista voit lukea Pientaloteollisuus PTT:n verkkosivuilta.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.