Tohtoritason osaamiselle on tarvetta, kun ABB valmistautuu vihreään loikkaan

Teknologiajätti ABB on taajuusmuuttajien valmistuksessa globaali markkinajohtaja. Konsernin taajuusmuuttajien tuotekehityksen johtava yksikkö sijaitsee Helsingin-tehtaalla. 

”Helsingin-yksikkömme yhdessä pääkaupunkiseudun yliopistojen kanssa muodostavat osaamismielessä yhden maailman suurimmista tehoelektroniikan keskittymistä. Jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa, tarvitsemme Suomeen huippuosaajia. Avainasemassa tässä on Aalto-yliopiston kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö, jossa koulutamme tohtoreita liiketoimintamme kannalta strategisesti tärkeille osaamisalueille”, kertoo ABB Drives-liiketoimintayksikön teknologiajohtaja Matti Kauhanen. 

Sähkömoottorien ohjauksessa käytettävillä taajuusmuuttajilla on valtavat markkinat ja lukemattomia käyttökohteita voimantuotannosta eri teollisuudenaloihin. Vihreä siirtymä sähköistää maailmaa entisestään ja lisää taajuusmuuttajien sekä muiden tehoelektroniikkatuotteiden kysyntää.

”Sähkötekniikan merkitys yhteiskunnassa kasvaa energiamurroksen myötä. Sähkön lisääntyvään käyttöön siirtyminen ei ole mahdollista ilman sähkökoneiden ja tehoelektroniikan vahvaa teollisuutta ja alan huippuosaamista”, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja, professori Jorma Kyyrä.

Patentteja sähkömoottoreiden säätömenetelmiin

Aalto tuo yhteisiin väitöstutkimushankkeisiin vahvaa akateemista osaamista ja lahjakkaita tulevaisuuden tekijöitä, joilta ei puutu rohkeutta tarttua haasteisiin.

ABB:llä on omiin tuotteisiinsa, laitteisiinsa ja asiakasrajapintoihinsa liittyviä kehitystarpeita, joiden pohjalta tutkimusteemoja ja -aiheita lähdetään yhdessä määrittämään. 

”Jotta säilytämme markkinajohtajuutemme taajuusmuuttajaliiketoiminnassa, täytyy tuotteidemme olla kilpailukyvyltään, ominaisuuksiltaan, luotettavuudeltaan, suorituskyvyltään ja kustannustehokkuudeltaan maailman parhaita. Yliopistoyhteistyön kautta varmistamme, että meillä on tähän tarvittavaa osaamista. Tällä hetkellä ABB Drives -liiketoiminnassa työskentelee Helsingissä 50 tohtoria”, Kauhanen toteaa. 

Aalto-yliopiston professori Marko Hinkkasen tutkimusryhmän yhteistyö ABB:n kanssa on jo pitkään tuottanut Suomeen sähkömoottorikäyttöjen ja taajuusmuuttajien säädön huippuluokan osaamista.

”Teollisuudessa ja sähköajoneuvoissa on viime aikoina alettu käyttää perinteisiä oikosulkumoottoreita energiatehokkaampia tahtimoottoreita. Olemme kehittäneet säätöperiaatetta, joka toimii yhtäläisesti kaikille konetyypeille. Yhteinen säätörajapinta helpottaa tuotteiden käyttöönottoa ja myös automaattivirityksen toteuttamista”, Hinkkanen kertoo. 

Hinkkasen ryhmä kehittää myös verkkosuuntaajiin liittyviä säätömenetelmiä, joita tarvitaan sähköverkossa uusiutuvan energiantuotannon kasvun myötä. ABB:n kanssa tehtävä yhteistyö on johtanut useisiin keksintöilmoituksiin ja patentteihin, joiden sovelluskohteet vaihtelevat teollisuuskäytöistä tuulivoimaloihin. 

Yliopistotutkimuksessa voidaan ottaa riskejä

Noin neljä vuotta kestävän väitöstutkimuksen aikana tohtoriopiskelija perehtyy syvällisesti tutkimusongelmaan ja etsii sille innovatiivisia ratkaisuja.

”Väitöstutkimuksen aikajänne on pidemmällä kuin nykyhetken tuotekehityksen ongelmissa. Väitöstyössä voidaan ottaa myös riskejä ja lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta, kun tohtoriopiskelijat katsovat asioita avoimin silmin. Tässä on riskinsä, mutta myös suurten muutosten mahdollisuus”, Kyyrä huomauttaa. 

ABB:n ja Aallon yhteistyöllä on pitkät perinteet. Suomen ABB:n yli 130 vuotta sitten perustanut Gottfrid Strömberg oli Polyteknillisen Opiston (myöhemmin Teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto) kasvatti sekä Suomen ensimmäinen sähkötekniikan opettaja ja professori.

Tulevan tohtoriopiskelijan näkökulmasta yhteistyö ABB:n kanssa alkaa usein jo diplomityöstä, jonka parissa hän pääsee tutustumaan taloon ja mahdolliseen tulevaan väitöstyön aihepiiriin.

”Tällöin väitöstutkimusta voidaan jatkaa ikään kuin lennosta. ABB:lle tehdyn väitöstutkimuksen jälkeen opiskelijani on lähes poikkeuksetta palkattu ABB:lle”, Hinkkanen sanoo. 

”Tohtoritason osaamiselle on tänä päivänä yhä enemmän tarvetta, kun asiat ovat entistä komplisoidumpia ja integroidumpia eri osaamisalojen välillä. Merkittävä osa Aallosta valmistuvista tohtoreista työllistyy teollisuuteen”, Kyyrä sanoo. 

Kansainväliset tohtorit tuovat Suomeen osaamista

Globaalina teknologiayrityksenä ABB mahdollistaa monipuolisen urakehityksen sekä Suomessa että kansainvälisesti. 

”Kun tiettyyn osaamisalueeseen väitöstutkimuksessaan koulutettu henkilö tulee meille töihin ja saa käyttöönsä meidän tietomme, tukemme ja työkalumme, niin syntyy uusia tuotteita, joilla teemme menestystä”, Kauhanen toteaa. 

Aalto on kansainvälinen yliopisto, josta valmistuu vuosittain iso joukko ulkomailta Suomeen tulleita henkilöitä, joille tohtorintutkinto avaa ovia suomalaiseen työelämään. Tämä näkyy myös ABB Drives -liiketoimintayksikössä Helsingissä. 

”Pitkän työurani aikana olemme palkanneet yhä enemmän kansainvälistaustaisia Aallosta valmistuneita tohtoreita. Eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset rikastuttavat toimintaa ja tuovat siihen uusia näkökulmia ja omat verkostonsa”, Kauhanen jatkaa.

Professori Hinkkasen tutkimusryhmän väitöskirjan tekijöistä noin puolella on kansainvälinen tausta. Tuoreimman uraseurantakyselyn mukaan lähes puolet Aallon ulkomaalaisista tohtoreista työllistyy Suomeen.

”Kaikki tohtoriopiskelijani ovat valmistumisen jälkeen työllistyneet saman tien yrityksiin. Viime aikoina yritykset ovat alkaneet palkata aiempaa enemmän myös kansainvälisen taustan omaavia diplomi-insinöörejä”, Hinkkanen kertoo. 

Teksti: Marjukka Puolakka