Tunnontuskia, huolta ja itsetutkiskelua – videopelaaminen synnyttää yllättäviäkin tunteita
Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Julia Ayumi Boppin tuore väitöstutkimus paljastaa, että videopelit herättävät pelaajissa monenlaisia tunteita – myös sellaisia, joita ei tutkimuksissa ole yleisesti yhdistetty esimerkiksi musiikin kuunteluun tai elokuvien katseluun.
Syy tähän löytyy vuorovaikutuksellisuudesta. Koska pelaaja pystyy vaikuttamaan tarinan kulkuun ja ohjaamansa hahmon toimintaan, hän voi tuntea pelatessaan esimerkiksi voimakkaita tunnontuskia ja vastuuta. Vuorovaikutuksellisuus vaikuttaa tunnekokemuksiin etenkin, jos pelaaja joutuu tekemään vaikeita päätöksiä tai päätösvalta otetaan häneltä pois. Pelaajat nauttivat tunnekokemuksista ja arvostavat niitä, vaikka tunteet eivät läheskään aina ole myönteisiä.
Pelaaminen voi myös saada pelaajan pohtimaan itseään, elämäänsä ja esimerkiksi sosiokulttuurisia ongelmia, väitöstutkimus osoittaa.
”Siinä mielessä pelien herättämät tunteet vaikuttavat olevan ainakin tiettyyn pisteeseen saakka samanlaisia kuin perinteisempien medioiden herättämät tunteet”, Julia Ayumi Bopp sanoo.
Innostusta ja huolta
Bopp havaitsi tutkimuksessaan, että pelaajat kiintyvät hahmoihin monin eri tavoin ja hahmot herättävät monenlaisia tunteita. Vahva hahmo voi synnyttää innostusta, haavoittuvainen taas esimerkiksi huolta. Bopp palkittiin emotionaalista kiintymystä selvittäneestä tutkimuksestaan kunniamaininnalla alalla arvostetussa CHI Play -konferenssissa vuonna 2019.
Pelaamisen synnyttämiä tunnekokemuksia pidettiin pitkään melko pinnallisina. Nyt saadut tutkimustulokset tukevat monien pelaajien arkikokemusta: videopelit herättävät monenlaisia tunteita ja niitä voi siinä mielessä verrata muihin taidemuotoihin.
Bopp sanoo huomanneensa, että pelaajat keskustelevat pelien herättämistä tunteista mielellään esimerkiksi netin keskustelupalstoilla. Tutkimuksen aikana monet osallistujat kertoivat hänelle nauttineensa siitä, että saivat jakaa peleihin liittyviä tunnekokemuksiaan.
”Pelikehittäjille uskon tulosten antavan suuntaa ja ajattelemisen aihetta. Jos pelikehittäjä haluaa esimerkiksi tietyn hahmon herättävän pelaajassa huolta, hahmosta kannattaa kehittää haavoittuvainen mutta kuitenkin pelaajan näkökulmasta hyödyllinen", Bopp sanoo.
Boppin väitöskirja koostuu viidestä tutkimusartikkelista, joiden materiaalin hän kokosi kyselytutkimusten ja haastatteluiden avulla. Hän väittelee Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa 4. joulukuuta 2020.
Lisätiedot:
Julia Ayumi Bopp
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
julia.bopp@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.