Tuore tutkimus: Pestiinsä sidottu toimitusjohtaja voi tehdä huonompaa tulosta
Linkedin-profiilin päivittäminen kannattaa, vaikka olisi toimitusjohtaja. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanin, professori Timo Korkeamäen ja Hankenin professorin Gönul Çolakin tuoreesta tutkimuksesta, joka pureutui siihen, miten pitkät ja sitovat työsopimukset ja kilpailukieltoehdot ohjaavat toimitusjohtajien päätöksentekoa.
Tutkimusidea perustuu taloustieteen Nobel-palkinnon saaneen Bengt Holmströmin teoriatyöhön, jossa hän jo 1980-luvulla käsitteli uramahdollisuuksien vaikutuksia riskinottoon. Korkeamäki ja Çolak mittasivat kuitenkin mahdollisuuksien arvon uudella tavalla.
Toimitusjohtajasopimuksiin sisältyy usein kielto siirtyä samalla alalla toimivan yrityksen palvelukseen kuuden kuukauden tai pidemmänkin ajan kuluessa. Tutkimus osoitti selvästi, että tällainen urapolkujen sulkeminen saa toimitusjohtajat pelaamaan varman päälle ja välttämään riskejä. Pidemmällä aikavälillä se voi heikentää yrityksen menestymisen edellytyksiä.
”Uramahdollisuuksien rajoittaminen saa johtajat käyttäytymään konservatiivisemmin kuin osakkeenomistajien kannalta olisi optimaalista”, Korkeamäki kiteyttää.
Liikkuvuus vaikuttaa yhtä paljon kuin yrityskaupat
Korkeamäki ja Colak kehittivät tutkimusta varten yritysten riskinottoindeksin (corporate policy risk eli PRI). Se perustuu yrityksen kirjanpitotiedoista saatavaan tietoon investoinneista ja rahoitusrakenteesta sekä yrityksen toimialojen kirjoista. Sitten tutkijat vertasivat PRI-indeksiä tietoon toimitusjohtajien mahdollisuuksista edetä urallaan sekä tietoon yritysten osakkeenomistajille tuottamasta arvosta.
Korkeamäki kertoo tulosten osoittavan, että muutokset toimitusjohtajien liikkuvuudessa vaikuttavat yrityksen arvoon yhtä paljon kuin yrityskaupat.
”Osaajien liikkuminen on bisnekselle hyvä asia. Siksi toimitusjohtajiakin kannattaisi rohkaista pitämään Linkedin-profiilit ja ansioluettelot ajan tasalla sen sijaan, että heidät velvoitetaan sopimuksin pysymään yrityksen palveluksessa”, Korkeamäki sanoo.
Linkki julkaisuun (sciencedirect.com)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.