Turvallisempia ja tehokkaampia litiumakkuja – Aalto on mukana uusissa yritysyhteistyöhankkeissa
![Lithium ion battery electrodes and cells, researcher Taina Rauhala, photo Valeria Azovskaya, 2017](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2019-03/dsc_0374_lithium_ion_battery_electrodes_and_cells_researcher_taina_rauhala_photo_by_valeria_azovskaya_18_09_2017.jpg?h=790be497&itok=1fABEmk7)
Aalto-yliopiston tutkijat ovat mukana kahdessa uudessa yhteistyöprojektissa, jossa kehitetään materiaaleja ja valmistusmenetelmiä tulevaisuuden litiumakkuihin. Tavoitteena on parantaa akkujen tehokkuutta ja turvallisuutta sekä pienentää valmistuksen hiilijalanjälkeä.
Litiumakut ovat keskeinen teknologia sähköisessä liikenteessä, uusiutuvan energian varastoinnissa ja kuluttajaelektroniikassa. Niiden kysyntä kasvaa arvioiden mukaan 25 prosenttia vuosittain, kun esimerkiksi EU tavoittelee teilleen 30 miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
”Akuissa käytetään rajallisia raaka-aineita, joten nämä täytyy saada mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. On tärkeää, että Eurooppaan syntyy vastuullista akkuteollisuutta” sanoo Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio.
NextGenBat edistää kiinteän olomuodon akkujen kehitystä
Aalto-yliopiston johtamassa NextGenBat-projektissa kehitetään kiinteän olomuodon litiumakkujen materiaaleja sekä niiden valmistustekniikkaa. Kiinteät akut ovat kehittyvä teknologia, joka kiinnostaa erityisesti sähköautoteollisuutta. Kiinteät akut ovat energiatiheämpiä ja paloturvallisempia kuin nestemäiset akut. Projektissa tutkitaan erityisesti akkujen valmistuksessa käytettyjä laser- ja atomikerros-ohutkalvotekniikoita, joissa suomalaiset yritykset ovat maailman kärkeä.
Projektissa ovat mukana Tampereen yliopisto ja VTT sekä yritykset Pulsedeon Oy, Beneq Oy ja Tervakoski Oy. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään saksalaisten, ranskalaisten, italialaisten ja amerikkalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Projektia rahoittaa Business Finland.
HiQ-CARB tuo ympäristöystävällisemmät hiilimateriaalit akkuihin
Aalto on mukana tutkimuspartnerina Fraunhofer Institute for Silicate Research (ISC) -tutkimuslaitoksen johtamassa hankkeessa, jossa kehitetään nykyistä tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien hiilimateriaalien teollisen mittakaavan tuotantoa. Hiili on tärkeä raaka-aine akuissa, sillä se parantaa niiden sähkönjohtavuutta. HiQ-CARB-projektissa käytetään uusiutuvista raaka-aineista tuotettua hiilimateriaalia, jolla on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin nykyisin käytetyillä materiaaleilla. Samalla tavoitteena on vahvistaa kestävää eurooppalaista akkutuotantoa.
Mukana ovat yritykset Arkema (Ranska), Custom Cells (Saksa) ja Orion Engineered Carbons (Saksa). Aalto-yliopisto, Fraunhofer-instituutti ja Université de Bordeaux vastaavat uusien materiaalien ja niistä valmistettujen akkujen tieteellisestä tutkimuksesta. Projektia rahoittaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) Raw Materials -ohjelma.
Lisätietoja
Tiedote HiQ-CARB-projektista Fraunhofer-instituutin sivuilla (englanniksi)
![Tanja Kallio](https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/78495178/Tanja_Kallio_E3F7971_photo_Linda_Tammisto1.jpg)
Lue lisää uutisia
![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![Ahomansikka](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/ahomansikka.jpg?h=69d4e0a4&itok=X8D6Z4Gn)
Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)