Tutkija Marko Kallio palkittiin Britanniassa Mekong-joen kartastaan
Tutkijatohtori Marko Kallio Insinööritieteiden korkeakoulusta palkittiin viime viikolla Britannian kartografisen seuran tilaisuudessa – eikä vain yhdellä, vaan jopa kahdella palkinnolla. Kallion Mekong-joesta tekemä kartta voitti paitsi parhaan elektronisessa muodossa olevan kartan Avenza-palkinnon, myös kaikkien kilpailukategorioiden voittajista valitun tämän vuoden pääpalkinnon.
Palkittu kartta – tai Kallion mukaan ennemminkin koko Mekong-joen läpi kulkeva tarinallinen seikkailumatka – on kaikkiaan 6,5 metriä pitkä ja 40 senttimetriä leveä. Sitä reunustavat tekstit, jotka kertovat jokivarren vaihtelevien alueiden tarinaa, eikä vain maantieteestä, vaan myös esimerkiksi historiasta ja kulttuurista.
”Kartassa on kaikenlaisia asioita, jotka minua kiinnostavat Mekongilta. Osa on tullut omista matkoista, osa yhteistyöstä Helsingin yliopiston historiantutkijoiden ja arkeologien kanssa, ja osa sitten taas omasta tutkimustyöstä”, Kallio kertoo.
Tutkimuksessaan Kallio kehittää erilaisia ympäristömallinnuksen menetelmiä, joilla saadaan luotettavampaa tietoa vesiympäristöstä – hänen tapauksessaan nimenomaan Mekongin alueesta.
”Mekongin alueelta on suhteellisen vähän avointa mittausdataa ja sen laatu vaihtelee, joten suurin osa tiedoista perustuu mallinnukseen, ja siinä taas on erilaisia epävarmuuksia. Kehitän menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin luottaa näiden mallien tuloksiin”, hän kertoo.
Voiton saavuttanut kartta ei kuitenkaan liity suoraan mihinkään yksittäiseen tutkimukseen, vaan yhden maailman suurimman joen, yli 4 000 kilometrin mittaisen ja kuuden eri valtion alueella virtaavan Mekongin alue ylipäätään on Kallion tutkimuksen fokusalue – ja on ollut sitä aina ensimmäisestä, vuonna 2013 tehdystä tutkimusprojektista lähtien.
Kallio kertoo, että Mekong valikoitui tutkimuskohteeksi aikanaan sattuman kautta, sillä tehdessään Metropoliassa ympäristöinsinööritutkintoa hän sattui kuulemaan hydrologiseen mallinnukseen liittyvästä projektista Laosissa. Yhteydenotto Juha Sarkkulaan ja Jorma Koposeen projektin tiimoilta kantoi hedelmää, ja yhteistyö heidän kanssaan on jatkunut myös tämän ensimmäisen kohtaamisen jälkeen.
”Siitä pikkuhiljaa sekä tietotaito että kiinnostus Mekongin alueeseen liittyen on syventynyt enemmän ja enemmän”, Kallio mainitsee.
Ehkä kenties erikoisinta Kallion menestyksessä kartantekijöiden kansainvälisessä kilpailussa on se, ettei hänen tutkimustyönsä fokus edes ole kartoissa, vaan se on hänen omien sanojensa mukaan enemmänkin ”sivuhommaa” ja harrastus vaikka kartografian opintoja geoinformatiikan maisteriopinnoista löytyykin. Kansainvälisen kilpailun voitto on silti luonnollisesti erittäin mieluinen tapahtuma.
”Olin hyvin yllättynyt, että voitin – mutta tietenkin myös erittäin tyytyväinen. Osallistujien joukossa on joka vuosi eturivin kartografeja maailmanlaajuisesti”, Kallio sanookin.
Kartan teko vaati aivan uudenlaisen menetelmän kehityksen
Mekong-joki ei tietenkään ole niin suora kuin Kallion metrien mittaisessa työssä esitetään. Saadakseen koko kiemuraisen joen mahtumaan samaan karttaan, Kallio on joutunut tietyissä mutkakohdissa leikkaamaan, kääntämään ja siirtämään joen kulkusuuntaa, mikä luo virheitä alueen maantieteeseen. Tämä vaati uudenlaisen menetelmän kehitystä jotta kääntämisen ja siirtämisen vuoksi ristiriitainen paikkatieto saatiin mahdollisimman todenmukaiseksi ja luonnollisen näköiseksi.
”Nauhakarttoja on tehty ainakin 1600-luvulta lähtien, mutta en ole koskaan nähnyt sellaista, jossa korkeusmalli ja rinnevarjostus, oli kyse tiestä tai joesta, seuraa mukana”, Kallio mainitsee.
Kallio epäileekin, että tämä uudenlainen menetelmä tehdä nauhakarttoja voisi olla yksi syistä siihen, miksi palkintokomitea on päätynyt hänet palkitsemaan – aiempi versio ilman korkeusmallia valittiin kansainvälisen kartografisen konferenssin kilpailuun, muttei menestynyt.
Tällaisen nauhakartan tekeminen niin, että se on paitsi mahdollisimman luonnollisen näköinen, myös uskollinen oikealle maantieteelle, vaatii kuitenkin vielä prosessikehitystä – eikä tutkija palkinnoista huolimatta aio jäädä lepäämään laakereillaan.
”Olen jo saanut hyvää palautetta ja parannusehdotuksia muilta kartografeilta voiton jälkeen. Kartassa on myös paljon asioita, joita en ole onnistunut tekemään ihan niin kuin olin etukäteen kuvitellut. Paljon kartografista opeteltavaa tässä vielä on”, Kallio toteaakin.
Pitkät perinteet omaava Britannian kartografinen seura (British Cartographic Society) on kansallinen kartografiaa ja paikkatiedon käyttöä edistävä yhteisö. Vuotuinen karttakilpailu taas on avoin, kansainvälinen kilpailu vuoden aikana eri puolilla ja puolilta maailmaa julkaistuille kartoille – viime vuoden voittajat esimerkiksi kuvasivat Shanghain kaupunkia erilaisissa kartoissa.
Kallio ei itse päässyt paikalle Englannissa konferenssin yhteydessä viime viikolla järjestettyyn palkintojenjakotilaisuuteen. Siellä kuultiin palkintoperusteet ja tuomareiden lausunnot kilpailun parhaista töistä – mutta voittajan korviin asti ne eivät ole vielä saapuneet, vaan hän saa tietoonsa ne myöhemmin.
”Innolla odotan sitä, että mitkä ne perusteet ovat olleet”, hän mainitsee.
Lisätietoja:
Linkki British Cartographic Societyn palkintosivulle: https://www.cartography.org.uk/2022-23-awards
Koko kartan voi ladata täältä (PDF): https://zenodo.org/record/8365334/files/ribbon_mekong_v2_20230706.pdf?download=1
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.