Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla
Bakteerit käyttävät pieniä vesikkelejä eli ohutseinäisiä kuplia kelluakseen vedessä. Kyseinen ilmiö on alkanut kiinnostaa tutkijoita viime vuosina, ja kuplamaisia rakenteita tutkitaan etenkin niiden lääketieteellisten sovellusten näkökulmasta. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat ovat professori Robin Rasin johdolla luoneet uudenlaisen varjoaineen esimerkiksi ultraäänitutkimusta varten. Tutkimus julkaistiin hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.
Materiaaleja luonnosta ja inspiraatiota biologiasta
Tutkijat loivat jättimäisiksi kaasuvesikkeleiksi kutsuttuja kuplia, jotka olivat halkaisijaltaan 10-100 mikrometriä pitkiä. Sitten he selvittivät kuplien mekaaniset ominaisuudet mikropipettiaspiraatioksi kutsutulla tekniikalla. Aspiraation yhdessä kuplien ympärille asetettiin hydrofobiini-nimisestä sienistä saatavasta proteiinista muodostettu ohut kerros.
“Tutkimalla kaasuvesikkelien mekaanisia ominaisuuksia ja kehittämällä oman mikropipettitekniikkamme pystyimme tekemään kuplista niin vahvoja, että ne kestävät samanlaista painetta kuin mitä löytyy ihmisen verenkierrosta. Näin olen kuplat voivat toimia esimerkiksi varjoaineena, ja tulevaisuudessa niitä voisi käyttää vaikkapa sydän- ja verenkierto-ongelmien tai maksaleesioiden diagnosoimiseen”, sanoo väitöskirjatutkija Hedar Al-Terke.
“Olemme jatkokehittäneet olemassa olevaa mikropipettitekniikan teoriaa huomattavasti tämän tutkimuksen myötä. Nyt sillä voi kuvata kuplien mekaanisia ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti, kuten teimme näiden hydrofobiinilla kuorrutettujen kuplien kanssa”, sanoo akatemiatutkija Grégory Beaune.
Jättimäisten kaasuvesikkelien tutkimus on osa tutkimusryhmän kiinnostusta selvittää mikroskooppisen fysiikan lääketieteellisiä sovellutuksia.
Lisätietoja (englanniksi):
OtaNano
Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.
Lue lisää uutisia
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.
Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.
Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.