Tutkimushanke selvittää rakennetun ympäristön esteettömyyden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita
Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisuutta määritellään siinä ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimus sisältää syrjintäkiellon ja määrittelee esteettömyyden vammaisen henkilön itsenäisen elämän edellytyksenä. Se tarkoittaa yhdenvertaista pääsyä kaikkiin rakennettuihin ulkoalueisiin ja rakennuksiin. YK:n sopimus velvoittaa valtioita kehittämään esteettömyyden vähimmäisstandardeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.
Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä on osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toteutusta ja esimerkki vähimmäisstandardeista, joihin sopimus velvoittaa. Asetuksessa tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia rakennuksen ja sen tontin esteettömyydestä. Yleisten ulkoalueiden esteettömyydestä ei kuitenkaan ole lakia tarkentavaa asetusta.
Rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ei ole olemassa kokonaisnäkemystä. Asuinrakennuskannan esteettömyydestä on tehty selvityksiä, mutta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen esteettömyydestä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Tarvitaan siis lisää tietoa esteettömyyslainsäädännön ja ohjauksen tarpeista, jotta YK:n vammaissopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimukseen kuuluu tilastojen avulla tehtävä tarkastelu rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta Suomessa. Hankkeessa verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin esimerkkeihin rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Kansainvälisen vertailun suorittaa kanadalainen Inclusive Design Research Center.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa, ja tulokset julkaistaan marraskuussa 2021. Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen johdolla. Työryhmään kuuluu myös esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta.
Lisätietoja:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, [email protected]
Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Arkkitehtitoimisto Åkerblom, p. 050 384 1667
[email protected]
Niina Kilpelä, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, [email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.