Uutiset

Tutustu meihin: Apulaisprofessori Rodrigo Serna

Apulaisprofessori Rodrigo Sernan tavoitteena on löytää uusia tapoja tuottaa riittävästi raaka-aineita nyky-yhteiskunnallemme.
assistant professor rodrigo serna photo by lasse lecklin
Rodrigo Serna. Image: Lasse Lecklin.

Kuka olet ja mitä teet?

Nimeni on Rodrigo Serna ja olen mineraalien prosessoinnin ja kierrätyksen apulaisprofessori. Tutkimusalaani kuuluu mineraalien muuntaminen käytettäviksi tuotteiksi sekä arvokkaiden materiaalien hyödyntäminen jätteistä. Tavoitteeni on löytää uusia tapoja suunnitella raaka-aineiden tuotantoa ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Tutkimme paljon vaahdotusta, eli prosessia, jossa ilmakuplia käytetään erottamaan arvokkaat mineraalit hyödyttömistä materiaaleista. Prosessi ei ole yksinkertainen: jotta mineraalit kiinnittyvät kupliin, meidän on tehtävä niistä vettähylkiviä, eli meidän on muutettava mineraalien pintaominaisuuksia. Lisäksi meidän on muutettava kuplien pintaominaisuuksia, jotta ne ovat riittävän vahvoja mineraalien kuljettamiseen. Kaiken tämän lisäksi mukana olevien epäpuhtauksien pintaominaisuudet on pidettävä muuttumattomina, jotta ne erottuvat puhtaasti päätuotteesta.

Mikä on tutkimusryhmäsitavoite?

Päätavoitteemme on löytää uusia tapoja tuottaa riittävästi raaka-aineita nykyaikaiselle yhteiskunnallemme. Raaka-aineiden tuottaminen on erittäin haastavaa, ja meidän on tuotettava niitä tavalla, joka on kestävä ja jolla on vähemmän vaikutuksia planeetalle. Emme voi kaivaa metalleja maasta ikuisesti, koska nämä ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Siksi meidän on löydettävä tapoja parantaa kaivoksissa jo käytettäviä prosesseja sekä edistää uusien kierrätysjärjestelmien suunnittelua.

Kuinka sinusta tuli Aallon apulaisprofessori? 

Tohtorikoulutuksen jälkeen työskentelin Saksassa kemian alan yritys BASF:ssa. Pidin teollisuudessa työskentelystä ja se opetti minulle paljon, mutta pidin ajatuksesta, että akateeminen vapaus antaisi mahdollisuuden tutkia haluamiaan asioita. Teollisuudessakin voi tehdä mielenkiintoista tutkimusta, mutta se on väistämättä suunnattu yrityksen tarpeisiin.

Kuulin avoimesta asemasta Aalto-yliopistossa. Pidän todella tästä maasta ja ajattelin, että Aalto olisi mielenkiintoinen työpaikka. Tämä on ihanteellinen työpaikka minulle, koska voin toteuttaa omia tieteellisiä tavoitteitani ja minulla on mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä monien osaamisalueiden asiantuntijoiden kanssa.

Mikä on mielenkiintoisin asia tutkimusalallasi?

Tällä hetkellä minusta on mielenkiintoista, että alalla kehitetään oikeita ja hyödyllisiä kierrätystekniikoita sähköistymiseen siirtymisen helpottamiseksi. Yritämme esimerkiksi ottaa käyttöön uusia malleja ja parametreja, joilla voidaan mitata akkujen ja elektroniikkajätteen kierrätysprosessien tehokkuutta kiertotalouden näkökulmasta.

Lisäksi vihreän kemian hyödyntäminen kaivostoiminnassa kiinnostaa minua. Kaivostoimintaa pidetään erittäin konservatiivisena alana, koska se tarvitsee kemiaa alhaisin kustannuksin. Tämä johtuu kaivosten valtavasta laajuudesta ja tarpeesta tehdä kaivostoiminnasta kannattavaa. Nyt kaivosalan täytyy alkaa kuitenkin parantamaan prosessejaan, koska kaivostoiminta ei ole kestävää. Meidän on lähestyttävä kaivosalaa tavalla, jolla on vähemmän ympäristövaikutuksia.

Mikä mieleenpainuvin asia, joka on tapahtunut työskennellessäsi Aallossa?

Eräs jännittävä asia, joka tapahtui jonkin aikaa sitten, liittyy juuri vihreän kemian käyttöön mineraalien käsittelyssä. Suunnittelimme joitakin laboratoriokokeita, jossa testattiin selluloosakomponenttien hyödyntämistä vaahdotuksessa prosessin ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Kokeet teki kesäharjoittelija.

Kokeen aikana minua pyydettiin tulemaan paikalle katsomaan, koska kukaan ei tiennyt, mitä oli tekeillä. Yleensä vaahdotuksella saadaan ohut kerros kuplia, mutta nyt kerros oli todella paksu ja tuotti paljon enemmän mineraaleja kuin tavalliset vaahdotusmenetelmät. Se oli erittäin jännittävää, koska testasimme vihreän kemian sovellusta, joka paransikin prosessia. Tuolloin haasteena oli ymmärtää, miksi näin tapahtui ja voidaanko sama toistaa. Olemme tutkineet aihetta jonkin aikaa, ja nyt olemme kehittäneet tutkimuksen pohjalta tuotteen, jolla on kaupallista potentiaalia.

Mitä kertoisit lukiolaiselle tutkimusalueestasi?

Kertoisin lukiolaisille, että jos he ovat kiinnostuneita maailman ja korkean teknologian tulevaisuudesta, heidän täytyy alkaa miettiä raaka-aineiden tarvetta. Tuo tarve kasvaa jatkuvasti, ja tarvitsemme yhä monimutkaisempia materiaaleja. Raaka-aineiden tuotantoon liittyy erittäin mielenkiintoista tekniikan osaamista, ja nykyisten toimintatapojen parantamiseen tarvitaan myös jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Jos haluat olla merkittävässä roolissa maailmassa, kannattaa alkaa kehittää raaka-aineita tuotannon tapoja ja tehdä niistä tehokkaampia, kestävämpiä ja sosiaalisesti vastuullisempia.

Haastattelun teki Mikaela Kumlin, joka oli kesätyöntekijänä Kemian tekniikan korkeakoulussa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Neljä henkilöä poseeraamassa. Ylärivi vasen: sisällä, valkoinen kauluspaita. Oikea: harmaa asu. Alarivi vasen: sininen puku, solmio. Oikea: ulkona, talvivaatteet.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä uutta professoria nimitettiin Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessori Katja Tähtinen sekä apulaisprofessorit Jan Akmal, Magda Posani ja Jenni Partanen nimitettiin professorien urapolulle elo-lokakuussa 2024.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi tammikuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Kaksi miestä seisoo kuvan keskellä. Toinen osoittaa kuvaajan suuntaan. Molemmilla käsissä värikkäät esittee. Taustalla näkyy ihmisiä ja roll-upeja.
Yhteistyö Julkaistu:

Vaikea taloustilanne korostaa verkostoitumisen merkitystä työnhaussa

Aalto-yliopiston suurin rekrytointitapahtuma Aalto Talent Expo kokosi yhteen 90 työnantajaa ja tuhansia opiskelijoita.
Tate-suunnitteludokumentointi-v3.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikka 2030: Suunnittelun ja asennuksen kitkaton yhteispeli

Kuinka taloteknisen suunnittelun ja toteutuksen yhteispeliä on kehitettävä, jotta suunnitelmat palvelisivat asennusta nykyistä paremmin? Tähän kysymykseen haki vastauksia uusi Talotekniikka 2030 -tutkimus. Sen tuloksista kertoi Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tutkijana toiminut Juuso Järviö tulosseminaarissa syyskuussa 2024.