Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen tavoitteena on turvata Suomen vesivarat
Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena on turvata vesivarat ja vaikuttaa yhteiskuntaan korkeatasoisen tutkimuksen avulla. Osaamiskeskus kutsuu kaikki vesistötutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, yritykset ja verkostot yhteistyöhön.
Freshwater Competence Centre -osaamiskeskukseen kuuluvat Turun ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus. Mukana on myös 15 vesialan yritystä.
"Jokaisella partneriorganisaatiolla on oma erikoisalansa vesistöihin liittyen. Vaikuttavat kokemukset yhteisistä tutkimusprojekteista kannustivat organisaatioita kehittämään yhteistyötä pidemmälle ja perustamaan yhteisen osaamiskeskuksen, joka pyrkii ratkaisemaan arvokkaiden vesivarojemme tulevaisuuden haasteita", kertoo osaamiskeskuksen johtaja Petteri Alho Turun yliopistosta.
Vesistötutkimuksen osaamiskeskus keskittyy kolmeen teemaan, jotka ovat vihreä siirtymä, verkostoituminen ja digitaalinen siirtymä. Osaamiskeskusta rahoittaa pääasiassa Suomen Akatemia projektirahoitusten kautta.
"Kehitämme osaamiskeskuksessa konseptia, jossa vesistöjen valuma-alueiden tarkastelussa huomioidaan ympäristöarvot ja hyödynnetään digitaalisuutta.Tutkimme esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten vaikutuksia valuma-alueisiin, jokien kuljettamiin ravinteisiin, sedimenttiin ja hiilikuormaan. Tutkimme myös vihreitä, ekosysteemipohjaisia ratkaisuja vesistöjen hoitoon", Alho kertoo.
Tutkijat aikovat rakentaa Vantaanjoen, Oulankajoen ja Tenojoen pilottivaluma-alueille digitaaliset kaksoset, joiden avulla virtavesistöjen virtaamista ja vedenlaatua on mahdollista tutkia uuden sukupolven keinoin.
"Lisäksi meillä on kattavaa osaamista erilaisiin vesistöihin liittyen, aina soiden ja pohjavesien tutkimuksesta virtavesien dynamiikkaan sekä jokiuoman ja valuma-alueen 3D-kartoitukseen ja mallinnukseen", Alho toteaa.
Osaamiskeskuksessa kehitetään myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemiä, joka kokoaa yhteen virtavesien ja valuma-alueiden tutkijat sekä vesialan kaupalliset toimijat. Ekosysteemin kehittämisessä on mukana myös Itä-Suomen yliopisto.
"Osaamiskeskuksen hydrologinen tutkimusinfrastruktuuripuolestaan hankkii ja rakentaayhdessä ja koordinoidusti valikoiman tutkimuslaitteistoa ja digitaalisia malleja, joita keskeiset tutkimustoimijat voivat hyödyntää. Laitteistot koostuvat viimeisimmästä vedenalais- ja pintasensoriteknologiasta sekä mittalaiteverkostoista. Mittausalustat, joihin sensorit voidaan kiinnittää mittausten ajaksi," ovat autonomisesti ohjautuvia tai ihmisen ohjaamia, Alho kertoo.
”Jotta ilmastonmuutoksen ennustettuihin vaikutuksiin pystytään varautumaan entistä paremmin, on keskeistä tutkija pohjoisten jokien tulvien, aineskuljetuksen ja eroosioriskin vuodenaikaisia muutoksia", muistuttaa akatemiatutkija, apulaisprofessori Eliisa Lotsari Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.
"Oleellista on myös uusien havainnointimenetelmien kehittäminen, vesiympäristöjen digitalisointi, sekä aineistonjakelun tehostaminen, jotta tieto saadaan tutkijoiden lisäksi mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle”, hän jatkaa.
Lue lisää:
Freshwater Competence Centre: http://www.freshwatercompetencecentre.fi/
Freshwater Competence Centre LinkedInissä: https://www.linkedin.com/company/freshwater-competence-centre/
Freshwater Competence Centre Twitterissä: https://twitter.com/FWcompetence
Lisätietoja:
Konsortion johtaja, professori Petteri Alho, Turun yliopisto, [email protected], p. 050 570 8333. Alhon asiantuntemukseen kuuluvat jokiympäristöjen mittaus ja mallinnus sekä jokidynamiikka.
Konsortion osajohtaja, apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto [email protected], p. +358 50 350 5605. Marttilan asiantuntemukseen kuuluvat pohjoisen ympäristön muutokset, vesivarojen käyttö ja vesiensuojelu.
Konsortion osajohtaja, akatemiatutkija Eliisa Lotsari, Aalto-yliopisto, [email protected], p. 050 473 2282. Lotsarin asiantuntemukseen kuuluvat pohjoinen jokiympäristö ja talviajan virtausolosuhteet.
Konsortion osajohtaja, tutkimusprofessori, Cintia Uvo, Suomen ympäristökeskus, [email protected], p. +358 295 251 555. Uvon asiantuntemukseen kuuluu laajojen alueiden hydrologinen tutkimus.
Konsortion osajohtaja, tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Paikkatietokeskus, [email protected], p. 029 531 4756. Kaartisen asiantuntemukseen kuuluvat uudet 3D-mittausteknologiat.
Uuden vesiosaamiskeskuksen yhteistyökumppanit suunnittelivat yhteisiä kenttätöitä Tenojoelle ensimmäisessä työpajassa 4-7.4. Kuusamossa. Kuva: Annukka Pekkarinen/Freshwater Competence Centre
Cintia Uvo Suomen ympäristökeskuksesta asemoi hydrologisen tutkimusinfrastruktuurin eli Hydro-RI:n kansainvälisten tutkimusverkostojen joukkoon. Kuva: Annukka Pekkarinen/Freshwater Competence Centre
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.