Juha Koivisto wins Innovation Prize at Department of Applied Physics
Academy postdoc Juha Koivisto is the winner of the PHYS Innovation Prize 2020
Uusi tapa mitata vesipisaroita hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon
Tohtorikoulutettava Heikki Nurmen keksintö, joka helpottaa pisaroiden muodon mittaamista hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon. Keksinnön myötä esimerkiksi maaleja, pinnoitteita tai bakteerien kasvualustoja voidaan käyttää paremmin erittäin kostuvilla pinnoilla. Erittäin kostuvien pintojen fysiikka on aiemmin ollut merkittävä ongelma mm. meriteollisuudessa, biolääketieteessä ja LVI-alalla.
Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos tuottaa jatkuvasti uusia julkaisuja, innovaatioita ja aloittelevia yrittäjiä. Vuodesta 2020 lähtien laitos on myöntänyt Innovaatiopalkinnon tutkijalle, joka on kehittänyt jotain tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävää tai jolla on huomattava kaupallinen potentiaali.
Vuoden 2022 voittaja on tohtorikoulutettava Heikki Nurmi. Hän on luonut keksinnön, jolla on mahdollisuus mullistaa käsityksemme kastumisen fysiikasta hydrofiilisillä eli erittäin kostuvilla pinnoilla. Sekä Suomessa että maailmalla eri teollisuuden alat, kuten esimerkiksi LVI-ala, meriteollisuus ja biolääketiede, ovat kamppailleet hydrofiilisten pintojen kastumisen mittaamisen hankaluuden kanssa. Nurmen keksintö lupaa vastausta tähän haasteeseen.
“Kastumista mitataan yleensä vesipisaroiden muodon avulla. Jos pinta, johon pisara asetetaan, on erittäin hydrofobinen eli vettähylkivä, pisara on enemmän tai vähemmän pallon muotoinen. Jos pinta on hydrofobinen tai -fiilinen, pisarasta muodostuu kalotti. Erittäin hydrofiilisilla pinnoilla pisara on joko todella ohut kalotti tai tasainen raita. Tämä innovaatio keskittyy pisaran muodon mittaamiseen hydrofiilisilla pinnoilla, mikä on tähän asti ollut erittäin haastavaa”, Nurmi sanoo.
Tukea ja inspiraatiota
Nurmen tutkimustyö on luonnollinen jatkumo Teknillisen fysiikan laitokselle tehtyyn työhön, koska pintojen ja kastumisen tutkimus on yksi laitoksen vahvuuksista. Nurmen mukaan hänen innovaationsa perustuu samoihin ideoihin, yhtälöihin ja lähestymistapoihin, joita monet laitoksen muut tutkijat käyttävät. Työtä ei siis tarvinnut tehdä yksin.
“Työkaverit ovat elintärkeä apu ideoiden toteuttamisessa. Esimerkiksi tämä keksintö ei olisi olemassa ilman professori ja laitosjohtaja Robin Rasia, joka tuki minua kun kerroin ideastani hänelle”, Nurmi sanoo. Teknillisen fysiikan laitos on ollut Nurmelle täydellinen ympäristö toteuttaa hänen tieteellisiä ja yrittäjyyteen liittyviä ideoitaan. Innovaatiopalkinnon voittajahakua koordinoinut yliopistonlehtori Janne Halme sanoo, että Heikki Nurmen työ on esimerkki kuinka ihmisten inspiroiminen on yksittäisten keksintöjen tukemista tärkeämpää. Innovaatiopalkinto on yksi tapa rohkaista tutkijoita ja opiskelijoita toteuttamaan ideoitaan.
Ja juuri niin Heikki Nurmi aikoo tehdä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa siintää tohtorintutkinnon lisäksi keksinnön patentoiminen ja startup-yrityksen perustaminen.
Soft Matter and Wetting
Functional soft materials and wettability of surfaces are the key research interests of Soft Matter and Wetting research group at Aalto University Department of Applied Physics.
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.