Uusi tutkimushanke pureutuu rasismiin mediaympäristössä
Facebookissa on paljon rasismiin liittyviä sisältöjä.
Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, tunnevaltaisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Tutkijat selvittävät, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä ylikansallisessa ja hybridissä mediaympäristössä.
– Tutkimme, kuinka rasismiin liittyvät puhetyylit kulkevat eri viestintäkanavien välillä ja maasta toiseen, esimerkiksi Facebookista Helsingin Sanomiin. Nykyisessä mediakentässä toimittajien luoma sisältö sekoittuu käyttäjien luoman sisällön kanssa, kertoo HIITin ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Nelimarkka.
Tutkimusmenetelmältään uraauurtava projekti yhdistää tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.
– Keräämme tutkimusaineiston tietokoneohjelmilla tietyltä ajanjaksolta, ja sitä käsitellään laskennallisen data-analyysin keinoin. Ajallisten vaikutusten analyysi on tärkeää, jotta nähdään, voidaanko vetää yhteyksiä uutistapahtumien välille. Samalla yritämme ymmärtää algoritmien, esimerkiksi Facebookin uutisvirran, merkitystä rasismipuheen muodostamisessa, lisää Nelimarkka.
Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa välineitä, joilla voidaan vähentää rasismin ilmenemistä.
– Tulemme pohtimaan paljon sitä, millä tavalla rasismista puhutaan julkisuudessa, esimerkiksi miten rasismi määritellään, missä rasismiin liittyvät keskustelut käydään, manipuloidaanko rasismiin liittyviä kuvia ja tekstejä, miksi rasismia pidetään vaikeana asiana, ja miksi rasismista puhumista jopa pelätään, kertoo hankkeesta vastaava professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistolta.
Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa.
Yleisesti ihmisten äärilaidoissa olevat mielipiteet lievenevät ja siirtyvät enemmän kohti keskustaa, mikäli he joutuvat pohtimaan omaa rooliaan ja keskustelemaan omasta mielipiteestään.
– Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa. Mediakenttä on niin sirpaleinen, että on liiankin helppoa hakea tukea omalle näkökannalle, lisää Nikunen.
Laskennallisen data-analyysin lisäksi tutkimusmenetelminä ovat muun muassa toimittajahaastattelut ja etnografiset havainnot. Keskusteluun osallistuvia ihmisiä voidaan haastatella silloin, kun se tuntuu relevantilta tutkimuksen kannalta.
Racisms and public communications in the hybrid media environment (HYBRA) -konsortiohanke alkaa 1.9.2016, ja se kestää vuoden 2019 loppuun. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa ja mukana ovat Tampereen yliopiston viestintätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos HIIT-tutkimusyksikön osalta. Hanketta tukee Suomen Akatemia.
Lisätietoa:
Tutkija Matti Nelimarkka
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos, HIIT
p. 050 527 5920
[email protected]
Median ja viestinnän tutkimuksen professori Kaarina Nikunen
Viestintätieteellinen tiedekunta, Tampereen yliopisto
p. 040 190 4094
[email protected]
Professori Mervi Pantti
Viestintä, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto
[email protected]
Blogi: rajapinta.co
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.