Vähähiilinen kevytsavi auttaa pienentämään rakentamisen jätemäärää ja hiilijalanjälkeä
”Erilaisten kiertotalousvirtojen, kuten ylijäämämaan ja purkupuun hyödyntäminen rakentamisessa voi tarjota ohituskaistan rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Meillä on käynnissä useita sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä tarkastelevia hankkeita, joista Kevytsavi 1.1 -hanke on hyvä esimerkki”, kertoo Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja professori Leena Korkiala-Tanttu.
Hankkeen tavoitteena on luoda rakennustuotteiden teolliseen tuotantoon soveltuva, tekniset vaatimukset täyttävä ja raaka-aineenaan pääosin kiertotalousvirtoja hyödyntävä kevytsavikomposiittimateriaali. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle vuoden mittaisen rahoituksen, yhteensä 53 000 euroa.
Kevytsaven käyttö teollisessa mitassa vaatii tutkimusta
Keväällä 2021 julkaistun rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä arvioivan ROTI-raportin mukaan rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteistä jopa 40–50 % syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.
Kevytsavi on polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva erittäin matalahiilinen materiaali, joka toimii rakennuksen vaipan täytteenä ja eristeenä. Rakennuksen pinnoissa käytettynä se tasaa sisäilman kosteutta ja parantaa näin asumismukavuutta ja sisäilman laatua. Savi toimii myös luonnollisena paloapidättävänä aineena. Rakennuksen käyttöiän päättyessä lisäaineeton kevytsavi voidaan käyttää uudestaan lisäämällä siihen vettä tai palauttaa biokiertoon kompostoimalla.
”Kevytsavella on siis monia hyviä ominaisuuksia ja se on todettu toimivaksi yksittäisissä kohteissa, mutta saven hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa vaatii kehitystyötä muun muassa lämmöneristävyyden, käsiteltävyyden ja kuivumisen osalta”, toteaa tutkija Johanna Hyrkäs.
Tutkimuksessa selvitetään kevytsaveen parhaiten soveltuva ja helposti saatavissa oleva savimateriaali. Tätä varten kartoitetaan teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Samalla kehitetään toimiva kuituseos varmistamalla materiaalin tekninen ja rakennusfysikaalinen toimivuus laboratoriokokeissa. Kevytsaven vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus varmistetaan elinkaarilaskelmin. Tutkimustuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.
Lisätietoja:
Laitosjohtaja, professori Leena Korkiala-Tanttu, 050 312 4775, [email protected]
Väitöskirjatutkija, arkkitehti Johanna Hyrkäs, 040 725 9054, [email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa
Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.