Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle

Noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Nyt ryhmä Aalto-yliopiston energiajärjestelmien ja -talouden tutkijoita on mallintanut päättäjille, mitä tuon osuuden katoaminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle. Riskianalyysi on myös tämän tekstin liitteenä.

Tutkijoiden mukaan suurimman riskin aiheuttaa mahdollinen ketjureaktio Euroopan energiamarkkinoilla.

”Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa. Silloin voimme olla tilanteessa, jossa muutkin naapurimaat lopettavat energiaviennin meille”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.

Huoltovarmuusriskiä kuvataan tehovajeella. Se tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. Normaalioloissa tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa.

Tutkijat mallinsivat kaksi eri skenaarioita. Ensimmäisessä sekä sähkön että kaasun tuonti Venäjältä katkaistaan, mutta tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta toimivat normaalisti. Tämä aiheuttaa korkeintaan 16 tunnin tehovajeen tilanteessa, jossa Olkiluoto 3 ei vielä olisi toiminnassa.

Toisessa skenaariossa Venäjän sähkön ja kaasun tuonti on katkennut ja samanaikaisesti katkeavat tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta. Tässä skenaariossa tehovaje voisi yltää jopa 2 500 tuntiin, mikä vaikeuttaisi sähkön saantia erityisesti talviaikaan. Olkiluoto 3:n sähköntuotanto ei oleellisesti muuta isoa kuvaa kummassakaan skenaariossa.

Tutkijoiden mukaan ensimmäinen toimenpide huoltovarmuuden takaamiseksi on sähkön säännöstelyprotokollaan valmistautuminen. Säännöstelyprotokollasta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan toimintaa voidaan tukea monilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajahintojen kompensointi, tuottojen verottaminen ja palauttaminen yrityksille ja kuluttajille tukien muodossa, kattohinta hiilidioksidin päästöoikeuksille, sähkön säästäminen ja nopeasti käyttöön otettavat energian säästö- ja tuotantoratkaisut.

Tutkijat painottavat, että sähkömarkkinoilla nopeasti tapahtuvien muutosten ei pitäisi antaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteisiin.

”On tärkeää, että nyt tehtävät päätökset eivät sido käsiämme kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa tulevaisuudessa” sanoo Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen.

Tutkijat ehdottavat myös kriisiajan markkinamallia, jolla rajoitettaisiin korkeiden hintojen vaikutuksia. Mallissa kuluttajien sähkölaskua pienennettäisiin vastaamaan sähkön keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

”Koska kriisi ei vaikuta esimerkiksi ydinvoiman kustannuksiin, malli suojaisi kuluttajia ja taloutta”, Liski sanoo.

Analyysin tekeminen tiukassa aikataulussa vaati monialaista osaamista, korostaa Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä:

”Pystyimme nopeasti yhdistämään energia-alan ja talouden osaamisemme. Meille on tärkeää tarjota yhteiskunnalle puolueetonta ja ajantasaista tietoa myös muuttuvissa tilanteissa.”

Riskianalyysia ovat olleet tuottamassa taloustieteen professori Matti Liski, tutkija Iivo Vehviläinen, energiajärjestelmien professori Ilkka Keppo, teknillisen fysiikan professori Peter Lund, projektipäällikkö Oskari Nokso-Koivisto ja energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.

Lisätiedot:

Taloustieteen professori Matti Liski
[email protected]

Tutkija Iivo Vehviläinen
[email protected]