Vesitalouden professori Marko Keskinen tutkii veden ja yhteiskunnan vuorovaikutusta

Tekniikan tohtori Marko Keskinen (s. 1976) on nimitetty professorin (Associate Professor) tehtävään rakennetun ympäristön laitoksella ajalle 1.1.2020-31.12.2024. Professuurin ala on vesitalous, erityisesti vesivarojen suunnittelu ja hallinta. 

Keskinen väitteli Aalto-yliopistossa vuonna 2010 yhdennettyyn vesivarojen hallintaan (IWRM) liittyvästä aiheesta Bringing back the common sense? Integrated approaches in water management: Lessons learnt from the Mekong. Hän on työskennellyt useita vuosia vesivarojen hallinnan parissa etenkin Kaakkois-Aasiassa, toimien muun muassa vierailevana tutkijana Can Thon yliopistossa Vietnamissa sekä asiantuntijana Mekongin jokikomission, toimintatutkimusverkosto M-POWERin ja Aasian kehityspankin alaisissa hankkeissa. 

Keskinen palaa Aalto-yliopistoon ulkoministeriöstä, jossa hän toimi heinäkuusta 2019 lähtien vesialan vanhempana neuvonantajana. Hän työskenteli samassa tehtävässä myös vuosina 2011-12. Ulkoministeriössä Keskisen työ keskittyi vesialan kehitysyhteistyöhankkeisiin Itä-Afrikassa ja Aasiassa sekä kehityspolitiikkaan YK-järjestelmän piirissä. Lisäksi Keskinen teki yhteistyötä EU:n ja ETYJin sekä suomalaisten toimijoiden kanssa vesidiplomatian ja rajavesiyhteistyön saralla. 

Marko Keskinen on kokenut ja pidetty opettaja. Hän on toiminut rakennetun ympäristön laitoksella vesi- ja ympäristötekniikan yliopistonlehtorina vuodesta 2013 alkaen, ja kehittänyt aktiivisesti vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä. Hän on myös englanninkielisen vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman johtaja. Vuonna 2015 Marko Keskiselle myönnettiin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden opetusteko -palkinto ansioistaan opettajana.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin sitä, millainen veden rooli on yhteiskunnassa ja miten vesi vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen. Tutkin siis veden ja kehityksen kytköksiä sekä kestävyyden ja turvallisuuden roolia niissä. Tähän liittyen tarkastelen muun muassa vesivarojen hallinnassa ja suunnittelussa käytettyjä tapoja sekä poliittisen päätöksenteon ja vallan merkitystä veden ja muiden luonnonvarojen käytössä.

Tutkimukseni kattaa monta eri tasoa, globaalista paikalliseen. En oikeastaan koskaan tee tutkimusta yksin vaan yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sillä veteen ja kestävyyteen liittyvä tutkimus vaatii laajaa ja monialaista näkemystä. Tutkimukseni tavoitteena on kestävän ja toimivan yhteiskunnan varmistaminen.

Oma innostukseni vesialaan kumpuaa parikymmentä vuotta sitten viettämästäni vapaaehtoistyövuodesta eteläintialaisessa kansalaisjärjestössä, jossa ymmärsin kuinka iso merkitys vedellä on ihmisille. Ymmärsin myös, miten omalla osaamisellani voin vaikuttaa siihen, miten asioita voidaan ratkoa kestävästi ja tasapuolisesti. Iso merkitys alan valintaan oli myös innostavalla opetuksella silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa. Väitöskirjatutkimuksessani professori Olli Variksen rooli on ollut erittäin tärkeä. 

Mitkä ovat urasi kohokohdat?

Merkittävä kokemus on ollut vuosia kestänyt työskentelyni asiantuntijana Kaakkois-Aasiassa neljän maan yhteisessä Mekongin jokikomissiossa sekä tutkimusverkosto M-POWERissa. Noiden vuosien aikana opin käytännössä miten isoa, usean maan yhteistä jokivesistöä hallinnoidaan ja miten esimerkiksi valtavia vesivoimahankkeita viedään eteenpäin.  Vaikutusten arvioinneista ja mallinnuksista saatu tieto ei pelkästään riitä, vaan täytyy ymmärtää myös se, kenellä on valta päättää asioista ja mitkä ovat eri toimijoiden intressit.

Väitöskirjatutkimukseni tarkasteli Mekong-joen hallintaa ja vaikutusten arviointiprosesseja. Se keskittyi etenkin Kambodzhan ainutlaatuisen Tônlê Sap -järven ympäristöön. Tutkin muun muassa osallistavien tutkimusten – kylätutkimusten ja paikkatietoanalyysin – avulla järven tulvapulssin vaikutusta paikallisiin yhteisöihin ja elinkeinoihin sekä sitä, miten alueen ihmiset voivat varautua vesivoimapatojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin.

Tutkimus oli yksi ensimmäisiä, jotka käsittelivät kokonaisvaltaisesti Tônlê Sap -järven alueen ihmisten elinkeinojen kytkeytymisestä järven tulvapulssiin. Se vaikutti osaltaan myös Kambodzhan hallituksen näkemyksiin alueen kehittämisestä. Yhdistin insinööriosaamiseni laajempaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kontekstiin, keskittyen etenkin veden, ruoan ja energian välisiin kytköksiin. 

Näiden samojen teemojen parissa olen jatkanut tutkimustani tämän jälkeenkin. Esimerkiksi strategisen tutkimuksen Winland-hankkeessa tarkastelimme energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuden merkitystä Suomen kokonaisturvallisuudelle sekä niiden kytköksiä kestävyyteen. Pyrimme hankkeessa sekä monitieteiseen että tieteidenväliseen tutkimukseen ja kytkimme sen myös yhteiskunnallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Hanke sujui hyvin ja oli itselleni erittäin suuri oppimiskokemus ja kohokohta. 

Edistit ulkoministeriössä vesidiplomatiaa: mitä se tarkoittaa?

Vesidiplomatiassa ratkotaan veteen liittyviä jännitteitä yhdistämällä vesiosaamista diplomatiaan ja rauhanvälitystyöhön. Työ ulkoministeriössä on osoittanut, kuinka suuri merkitys vedellä on sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että kehityspolitiikassa. Tämän on tiedostanut muun muassa Euroopan Unioni, joka edistää vesidiplomatiaa omassa ulkopolitiikassaan.

Suomi on profiloitunut kansainvälisesti erityisesti rajavesikysymyksissä: olemme olleet YK:n rajavesisopimusten alullepanija ja tuemme vahvasti kestävää ja tasapuolista rajavesien käyttöä eri alueilla. Myös yhteistyö omien naapurimaidemme kanssa toimii, ja esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen rajavesiyhteistyö on arvioitu yhdeksi maailman parhaista. 

Usein ajatellaan, että vesi on konfliktien lähde ja veden käytöstä syntyykin jännitteitä etenkin suurissa rajavesistöissä. Kuitenkin maailmalla on useita esimerkkejä siitä, miten muuten konfliktissa olevat maat kuitenkin jatkavat rajavesiyhteistyötä. Rajavesikysymykset ja vesidiplomatia ovat teemoja, joita aion viedä eteenpäin myös professuurini aikana.

Työssäni sekä ulkoministeriössä että Mekong-joella olen huomannut, että asiat ovat aina sidoksissa ympäröivään kontekstiin ja valtasuhteisiin. Tutkimuksen tarjoama ratkaisu ei tällöin välttämättä toimi, vaan täytyy ymmärtää myös se mikä tietyissä olosuhteissa on mahdollista ja parhaiten toteutettavissa. Siksi tutkijoiden täytyy tehdä yhteistyötä sekä päätöksentekijöiden että sidosryhmien kanssa.

Mikä uhkaa vettä tällä hetkellä?

Maailma ei ole kestävällä polulla luonnonvarojen käytössä. Kehityksemme perustuu liiaksi luonnonvarojen hyväksikäytölle ja liikakäytölle, joiden oireita ovat niin veden kasvava niukkuus, ympäristön pilaantuminen kuin ilmastonmuutos. Luonnonvarojen käyttö on kohtalonkysymys, joka meidän sukupolvemme täytyy ratkaista. 

Kun vettä ei riitä kaikille, siitä kärsivät ensimmäisinä jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Sen vuoksi vesivarojen hallinnassa on kyse paitsi kestävyydestä myös tasapuolisuudesta ja tasa-arvosta.

Suomessa vesivarojen hallinta on pääosin erittäin hyvällä tasolla. Ymmärrämme systeemisiä kokonaisuuksia, teemme yhteistyötä yli sektorirajojen ja meillä on korkean tason teknisiä ratkaisuja. Tällainen osaaminen on tarpeen myös maailmalla vesiongelmien ratkaisussa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Professorin pesti on unelmatyöni, jossa voin yhdistää veteen ja kestävyyteen liittyvän tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Odotan innolla yhteistyötä Aallossa mahtavien kollegoiden kanssa. Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän yhteishenki on hyvä ja osaaminen maailmanluokkaa, mikä näkyy myös maisteriohjelman toteutuksessa. Teemme toki runsaasti yhteistyötä myös Aallon ulkopuolella. 

Oma tutkimukseni kytkeytyy läheisesti käytäntöön. Mielestäni tieteen rooli yhteiskunnassa on toimia sekä karttana että kompassina. Meidän täytyy pystyä osoittamaan miten asiat ovat eli näyttää kartalta, missä olemme tällä hetkellä ja millaiset asiat meitä ympäröivät. Samaan aikaan meidän tulee kuitenkin myös näyttää suunta, johon meidän tulisi mennä, jotta asia muuttuvat paremmaksi ja pääsemme yhdessä eteenpäin.

Miksi kannattaisi opiskella vesi- ja ympäristötekniikkaa?

Meiltä valmistuvat diplomi-insinöörit pääsevät ratkomaan kiinnostavia ja yhteiskunnan kannalta todella merkittäviä ongelmia: tavoitteenamme on kestävän ja toimivan yhteiskunnan varmistaminen. Aallossa se tarkoittaa vahvaa ongelmanratkaisukykyä yhdistettynä yhteiskunnan tarpeiden ymmärtämiseen.

Vesi- ja ympäristötekniikan ala on hyvin monipuolinen ja teemme yhteistyötä monien muiden alojen osaajien kanssa. Alamme asiantuntijoita tarvitaan niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin tutkimuslaitoksissa: sen vuoksi alan työllisyystilanne on erittäin hyvä.

Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelma on opiskelijalähtöinen ja vuorovaikutteinen, ja se mahdollistaa erilaiset oppimispolut. Kehitämme maisteriohjelmaamme erittäin aktiivisesti yhteistyössä opiskelijoiden ja sidosryhmien. Tervetuloa siis mukaan ohjelmaamme! 

Mistä et luovu?

Työmatkapyöräilystä ympäri vuoden! Olen onnekas, sillä minulla on Helsingin upein työmatkareitti, joka kulkee Lauttasaaresta Otaniemeen saarten läpi ja veden äärellä.
Pyöräily on meditaatiohetki, joka loksauttaa ajatukset kohdilleen ja rauhoittaa mielen.