Viestintä ja vuorovaikutus ovat olennainen osa onnistunutta verkkopedagogiikkaa

Globaalin pandemian kourissa koulutus uudistuu ennennäkemättömällä tavalla. Korkeakoulutuksen siirtyessä verkkoon uudistuvat myös pedagogiset lähestymistavat. Kun kenties tuttujakin kursseja rakentaa uudelleen erilaisten verkko-oppimisalustojen päälle, täytyy pedagogiikka pitää suunnittelun ytimessä.

Oppiminen netin välityksellä korostaa selkeän viestinnän ja hyvin fasilitoidun vuorovaikutuksen tärkeyttä. Aalto-yliopiston kesäkoulun kesän 2020 opiskelijapalautteesta nousi esiin kolme keskeistä näkökulmaa onnistuneen ja interaktiivisen haastepohjaisen verkkokurssin järjestämiseen. Haastepohjainen oppiminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa työelämän osa-alueita integroidaan kurssikokemukseen. Haastepohjaisilla kursseilla opiskelijat ratkovat kumppaniorganisaatioiden tarjoamia aitoja haasteita tavoitteellisissa projektitiimeissä.

Hyödynnä opetusteknologiaa tarkoituksenmukaisesti

Laadukkaan opetuksen perusteet eivät muutu mihinkään, vaikka viesti välittyy luokkahuoneen sijaan verkon välityksellä. Sisältö, pedagogiikka ja arviointi ovat myös verkkokurssien suunnittelun peruslähtökohdat. Kartoita ja perehdy erilaisiin kurssityyppeihin, joilla voit vastata opiskelijoiden tarpeisiin. Luentokurssien ohessa syvyyttä oppimiseen voi lisätä aitojen case-harjoitusten avulla.

Vaihtele erilaisten vuorovaikutustapojen välillä. Verkkoympäristöt tarjoavat monia keinoja opiskelijan, luennoitsijan ja kurssimateriaalien väliselle vuorovaikutukselle. Alustat kuten Zoom, Microsoft Teams, Google Drive ja Miro mahdollistavat sekä samanaikaisen että omien aikataulujen mukaan tapahtuvan opiskelijoiden välisen yhteistyön. Muista kuitenkin, että siinä missä opetusteknologian tarkoituksenmukainen käyttö auttaa luomaan kokonaisvaltaisia oppimiskokemuksia, saattaa eri alustojen liiallinen käyttö rasittaa opiskelijoita.

Aalto-yliopiston kesäkoulun johtaja Laura Sivula on oppinut, että opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen vaaliminen parantaa heidän akateemisia suorituksiaan.

– Haastepohjaisessa oppimisessa opiskelijat menestyvät parhaiten, kun he voivat ratkoa ongelmia avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Keskity siis enemmän pedagogiikkaan, vähemmän alustaan. Verkko-opetuksen työkalut ovat yhä kokonaisvaltaisempia ja helppokäyttöisempiä, mutta kurssin perusta horjuu mikäli oppimisen kokonaisuutta ei ole suunniteltu tarpeeksi, Sivula sanoo.

Tue onnistumista tiimisopimuksella

Kun opiskelijatiimi ei lainkaan tapaa kasvokkain projektin aikana, yhteisten pelisääntöjen asettaminen työskentelylle voi olla tavallistakin haastavampaa. Vaikean ja tiukasti aikataulutetun projektin parissa työskentely voi olla rankkaa. Tiimisopimus on työkalu, joka auttaa opiskelijoita menestymään. Ohjelmapäällikkö Laura Kitinoja fasilitoi haastepohjaista intensiivikurssia kesäkuussa 2020. Mukana oli opiskelijoita Vancouverista Aucklandiin. Hän on iloinen opiskelijoiden sitoutumisesta tiimisopimukseen. 

– Vaikka tiimityössä on aina haasteensa, verkossa työskentely voi korostaa joitakin kipukohtia. Onneksi pystyimme auttamaan opiskelijoita kehittymään kansainvälisessä tiimityössä tarvittavissa taidoissa, Kitinoja sanoo.

Opiskelijoiden tehtävänä oli analysoida tiimityötä projektin päätyttyä. Ne tiimit, jotka noudattivat tekemäänsä tiimisopimusta nauttivat projektikokemuksesta.

– Kun kunnianhimoiset tekijät erilaisilla tavoitteilla ja taustoilla työskentelevät yhdessä, ei konflikteilta voi välttyä. Opiskelijat kokivat, että tiimisopimus antoi heille tilaisuuden kohdata vaikeatkin asiat suoraan, mikä paransi sekä työn laatua että tiimien yhteishenkeä, Kitinoja kehuu.

Hyvä tiimisopimus lyhyemmälle kurssille voi sisältää muun muassa säännöt tiimin sisäiseen päätöksentekoon, viestintäkanavat ja -käytännöt, tehtävien jaon periaatteet sekä ryhmän tavoitteet ja arvot. Vaikka kurssilla olisi vain vähän tiimityötä, on tärkeää keskustella työskentelytavoista. Kansainvälisessä ja monitieteellisessä ympäristössä opiskelijat saattavat tulla varsin erilaisista akateemisista kulttuureista tai tavoitella kurssilta eri asioita.

Avaa suora keskusteluyhteys opiskelijoihin

Intensiivinen, kansainvälinen verkkokurssi asettaa monia käytännön haasteita. Kun opiskelijat ja henkilökunta ovat eri aikavyöhykkeillä, on yhä tärkeämpää ylläpitää jatkuvaa, avointa dialogia kurssin aikana. Tämä sisältää muun muassa aikataulujen saatavuuden, johdonmukaisen opetusteknologian käytön sekä kattavan palautteen.

– Jo ennen pandemiaa lähdimme kehittämään kurssin orientaatiopakettia, tehtävänantoja ja arviointiperusteita. Vaikka tätä tehdään jatkuvasti osana kurssien kehittämistä, lisäpanos tuotti tulosta erityisesti verkkoon siirryttäessä. Kun maailma ympärillä on epävakaa, selkeä viestintä ja aktiivinen vuorovaikutus auttavat lievittämään turhia epävarmuuksia ja stressiä, Laura Kitinoja lisää.

Opetustapahtumien lisäksi kurssin osallistujilla oli mahdollisuus osallistua sekä kulttuuriaiheiden että sosiaalisen verkostoitumisen ympärille rakennettuihin tilaisuuksiin luentojen ulkopuolella. Ohjelmakoordinattori Niko Ylä-Poikelus uskoo, että virtuaalisen vaihtokokemuksen kehittämisessä on paljon potentiaalia.

– Monet opiskelijat eivät osanneet odottaa, että kansainvälinen vaihto voi toimia myös verkossa. Päätimme silti yrittää, ja saimme paljon positiivista palautetta tilaisuuksiin osallistuneilta opiskelijoilta, Ylä-Poikelus kertoo.

Kesäkurssien aikana järjestettiin myös säännollisiä virtuaalikahviloita, joissa opiskelijat pystyivät matalalla kynnyksellä kysymään kurssista, jakamaan arkisia ajatuksia ja saamaan lisämotivaatiota itsenäiseen etätyöskentelyyn. Keskustelut suomalaisen kulttuurin, Suomessa työskentelyn ja opiskelijaelämän tiimoilta auttoivat luomaan vaihto-opiskelijoille käsitystä Suomesta ja Aalto-yliopistosta.

Vinkit: Auta opiskelijoita osallistumaan dynaamisesti

1. Luennon pelisäännöt: Odotusten hallinta on erityisen tärkeää verkkokursseilla. Verkkoympäristössä kurssin ja opetustilanteen käytännöt kannattaa käydä eksplisiittisesti läpi kurssin alussa. Viesti selkeästi, miten odotat opiskelijoiden osallistuvan kurssilla (mm. videon ja mikrofonin käyttö, ryhmätyöskentely, itsenäinen työ, aikataulu ja tauotus, kuinka osallistua keskusteluun). Onnistunut interaktiivinen verkkokurssi edellyttää samanlaista sitoutumista kuin perinteinen kampuksella järjestettävä kurssi.

2. Äänen ja videon laatu: Laadukas mikrofoni ja korkealaatuinen kamera ovat tärkeitä onnistuneen verkkoluennon pitämiselle. Pidä luennoitsijana huoli siitä, että voit opettaa hiljaisesta tilasta vakaan verkkoyhteyden päästä. Jos opettaminen kotona tuntuu vieraalta tai häiriötekijöitä on liikaa, voit harkita esimerkiksi verkko-opetusstudion käyttämistä sekä livelähetyksiin että nauhoituksiin.

3. Aikavyöhykkeet: Aikavyöhykkeet ja niiden vaikutus kurssin rakenteelle ja aikatauluille on tärkeää ottaa huomioon kansainvälisiä ryhmiä opettaessa. Jos opiskelijat osallistuvat kurssille kovin eri puolilta maailmaa, kannattaa aikaerot huomioida esimerkiksi ryhmäjaossa, erityisesti mikäli opiskelijoiden odotetaan työskentelevän yhdessä projektien parissa myös luentojen ulkopuolella.

4. Pienryhmät käyttöön verkossa: Käytä erilaisia opetusmetodeja verkko-opetuksessa. Jaa opiskelijat pienempiin ryhmiin (ns. breakout session) keskustelemaan luentoaiheista tai työskentelemään yhdessä. Opiskelijat voivat pysyä samassa ryhmässä koko kurssin ajan, tai heidät voi jakaa ryhmiin kulloisenkin tehtävän tai keskusteluaiheen edellyttämällä tavalla. Näin voi samalla tukea verkostoitumista ja auttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.

5. Ulkoista tekninen tuki ja keskity opetukseen: Opettaminen verkon välityksellä voi olla stressaavaa jos luennoitsija huolehtii sekä opetuksesta että teknologiasta. Erityisesti suurempien opiskelijaryhmien kanssa on hyvä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kurssiassistenttia, joka voi auttaa ratkaisemaan teknisiä haasteita ja jakaa opiskelijoita pienryhmiin. Jos kutsut kurssille vierailevia luennoitsijoita, käy läpi miten tuttua käyttämäsi opetusteknologia on heille ja auta luennon suunnittelussa.