Opiskelijaprojektien historiaa – valtionvarainministeriön toimeksianto

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Pyöreiden vuosien kunniaksi palaamme ajassa taaksepäin ja esittelemme uudestaan muutamia huomiota herättäneitä projekteja.

Yksi projekteista, joka on saanut erityistä huomiota vuosien varrella, liittyy valtiovarainministeriön toimeksiantoon. Vuonna 2008 toteutetussa projektissa selvitettiin hankintojen keskittämisen kannattavuutta arvioimalla Suomen valtion vuosittaisten yhteishankintojen (potentiaali n. 1,1 miljardia) kustannusvaikutuksia. 

Nykyisin budjettineuvos Hytönen toimii valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisellä osastolla yksikön päällikkönä. Hän edelleen korostaa Kauppakorkeakoulun tekemän tutkimuksen arvoa. 

”Tutkimuksen valmistuessa hankintojen keskittämisen vaikutuksia oli tutkittu varsin vähän.  Ennakko-oletuksia asiasta oli toki olemassa, mutta vasta Kauppakorkeakoulun tekemä tutkimus antoi tutkittua ja luotettavaa tietoa keskittämisen kustannushyödyistä. Vielä tänäkin päivänä tutkimusta voidaan pitää uraauurtavana alan perusteoksena. Tutkimusta on hyödynnetty paitsi valtion, myös kuntasektorin säästö-, tehostamis- ja keskittämiskeskusteluissa. Tutkimuksessa esitetty noin miljardin euron yhteishankintojen potentiaali on nykyisin todellisuutta.”

Projektista oli arvokasta hyötyä uralla

Jälkeen päin projektia muistelee innolla myös projektiryhmän jäsen Tuomo Kivioja:

”Olin projektin alkaessa juuri vastavalmistunut laskentaekonomi ilman työpaikkaa. Olin todella kiitollinen ja innostunut siitä, kun minut otettiin mukaan projektiryhmään. Koin urani alussa projektiin pääsemisen uskomattoman onnekkaana mahdollisuutena. Vielä vuosienkin jälkeen arvostan tätä kokemusta suuresti. 

Mahtavaa projektissa oli se, että vaikka tutkimusprojektin sisältö liittyikin hankintatoimeen, minut valittiin mukaan laskentatoimen opintotaustalla. Projektin aikana ja sen jälkeen työelämässä olen kokenut, että poikkitieteellisellä periaatteella kootussa ryhmässä on erityistä vahvuutta. Kehottaisinkin nykyisiä Aalto-yliopiston opiskelijoita hakemaan rohkeasti projekteihin, jotka kiinnostavat, vaikka oma pääaine ei liittyisikään suoraan aiheeseen.   

Yhteistyö logistiikkaa opiskelleen Sanna Pellavan ja aiheesta väitöskirjaa tehneen jatko-opiskelija Katri Karjalaisen kanssa sujui hyvin. Projektin tasoon vaikutti merkittävästi se, että Katri piti projektia raiteilla ja keskityimme oikeisiin asioihin. Sanna puolestaan sai projektista aineiston omaan pro-gradu-työhönsä.

Ennalta odottamaton lisähyöty projektista oli se, että sen myötä opin tuntemaan Suomen valtion toimintaa paremmin. Tästä ymmärryksestä on ollut hyötyä myöhemmällä urallani, sillä valtio on merkittävä toimija monella sektorilla. 

Projektin loppupuolella päiväni muuttuivat varsin kiireisiksi, kun sain samalla osa-aikaisen kirjanpitäjän paikan Nokialta.  Päivisin viimeistelin Kauppakorkeakoulun projektia ja iltaisin tein töitä Nokialle. Projektista oli suurta hyötyä myös yrityselämässä, sillä projektissa opitut taidot vahvistivat työelämän kompetenssiani.  Suuri hyöty oli myös siitä, että opiskelijaprojektin vaatimustaso ja laajuus oli monipuolisempi kuin ensimmäisessä työtehtävässäni Nokialla. Työtehtäväni ovat sittemmin muuttuneet vaativammiksi ja olen kiertänyt yrityskenttää erilaisissa taloushallinnon asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Mielenkiintoinen yhteensattuma on, että nykyisessä tehtävässäni Senior Managerina KPMG:n Transaction Servicessä on paljon yhteistä urani alkutaipaleen opiskelijaprojektin kanssa. Molemmissa tehtävissä työhön liittyy ihmisten kohtaamista, haastattelujen tekemistä, tiedon keräämistä ja datan analysointia. 

Antaisinkin neuvona nykyisille opiskelijoille, että kannattaa osallistua opintojen aikana yritysprojekteihin. Siitä on arvokasta hyötyä työnhaussa ja tulevalla uralla.” 

Projektia ohjanneesta tutkijasta tuli Kauppakorkeakoulun historian nuorin naistohtori 

Projektia ohjasi nuori tutkija Katri Kauppi (os. Karjalainen), joka teki samalla väitöstutkimustaan. 

”Projektin alkaessa olin alkanut tehdä väitöskirjaani hankinnoista, joten projekti osui täydellisesti omalle tutkimusalueelleni. 

Itselläni oli projektissa mielenkiintoinen kaksoisrooli. Olin toisena ohjaajana tohtori Aimo Inkiläisen kanssa ohjaamassa opiskelijoiden työtä ja samalla osallistuin myös itse tutkimuksen tekemiseen, koska projekti tuki omaa väitöskirjatutkimustani. Projekti oli sekä kokemuksellisesti että tutkimuksellisesti erittäin antoisa.

Vuosi projektin päättymisen jälkeen valmistuin kauppatieteiden tohtoriksi. Valmistuessani 26-vuotiaana olin nuorin naistohtori Helsingin kauppakorkeakoulun historiassa. Yhteistyö valtionvarainministeriön projektissa vaikutti positiivisesti myös omaan valmistumisaikatauluuni. Projektin kautta sain pääsyn julkisen hallinnon dataan, loin verkostoja ja toimeksiantajan tuoma paine piti huolen siitä, että tutkimukseni eteni. Projektin jälkeen hyödynsin tutkimusta mm. luomalla artikkelin kovatasoiseen tieteelliseen julkaisuun. 

Projekti auttoi minua myös saamaan julkisuutta ja profiloitumaan julkisten hankintojen erityisasiantuntijana. Seuraavien vuosien aikana sain tämän tutkimuksen perusteella useita kutsuja asiantuntijaluennoitsijaksi eri puolilta Eurooppaa. Sain jopa kutsun OECD:n Task Forceen, joka lähetettiin tukemaan Kreikan valtiota julkisten hankintojen säästöjen suunnittelussa finanssikriisin jälkimainingeissa.

Hieman valmistumiseni jälkeen olin kolme vuotta tutkijana Englannissa Manchesterin ja Nottinghamin yliopistoissa. Ulkomaanjakson jälkeen palasin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Tenure Track -polulle, ja nykyisin toimin logistiikan professorina, julkiset hankinnat edelleen keskeisenä tutkimusalueenani. 

Näin jälkeen päin voin vain rohkaista muita tutkijoita lähtemään mukaan opiskelijoiden räätälöityihin yritysprojekteihin, jos itseä kiinnostavia aiheita osuu kohdalle. Yhteistyössä luodaan kontaktiverkostoja ja samalla voi syntyä yllättäviä hyötyjä myös oman tutkimuksen näkökulmasta. ”