ABE:n tarina

Hankkeen taustalla olevia oppiaineita kyseisissä laitoksissa olivat kaupunkisuunnittelu yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmässä (YTK) ja risteilyalusten suunnittelu arktisen meritekniikan ja jäämekaniikan osalta. Ilmeisistä eroista huolimatta aloilla on pohjimmiltaan paljon yhteistä: yhteinen lähestymistapa rakennetun ympäristön suunnitteluun eri mittakaavoissa; käyttäjäkeskeinen näkökulma; monialainen tiimityö sekä monitahoiset suunnitteluprosessit, joihin osallistuu useita sidosryhmiä.

Lähtökohta

Alkuperäinen visio vuonna 2012 oli luoda tila, jossa voitaisiin käyttää edistynyttä immersiivistä visualisointia rakennetun ympäristön suunnitteluprosessin apuna. Näihin tiloihin sisältyisi visualisointiluola (Cave Automatic Virtual Environment, CAVE), jossa käytetään korkean resoluution projektoreja, liikeantureita ja muuta edistynyttä teknologiaa, joilla käyttäjä voidaan upottaa 3D-virtuaalisuunnitelmaan.

Myöhemmin vuonna 2012 toteutetussa toteutettavuustutkimuksessa ideaa tarkasteltiin tiedeyhteisön, kuntien ja yksityisen sektorin keskeisten toimijoiden ja mahdollisten sidosryhmien haastatteluissa. Ajatuksena oli, että tiloja voitaisiin käyttää myös yhteistyöalustana eri sidosryhmille, jotka osallistuvat rakennetun ympäristön suunnitteluprosesseihin.

Uusi suunta

Toteutettavuustutkimuksesta kävi ilmi, että immersiivisestä visualisoinnista saatavat hyödyt liittyvät erityisesti käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Tämä on tärkeää, kun suunnitellaan esimerkiksi risteilyalusten sisätiloja. Muun tyyppisessä suunnittelussa muiden tiedon visualisoinnin lähestymistapojen ja päätöksenteon tukemista koskevien menetelmien havaittiin kuitenkin olevan lupaavampia. Esimerkiksi eri skenaarioiden vertailemista samanaikaisesti ja useiden tietotyyppien, kuten taloudellisten ja muiden muun ei-geometristen tietojen, yhdistämistä yhteen visualisointiin pidettiin hyödyllisenä. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että pyöreän pöydän menetelmien ja yhteistyöprosessien kehittämiseen on kiinnostusta.

Ajatus tilasta alkoi täsmentyä. Yhtäältä ABE-laboratorio tarjoaisi immersiivisen visualisoinnin teknologiaa käyttäjäkokemuksen tutkimiseen eri suunnitelmien osalta. Toisaalta ABE toimisi alustana, jolla monialaiset työryhmät voisivat kokoontua yhteen ja jolla niiden yhteistyötä tuettaisiin eri tyyppisten tietojen dynaamisen ja interaktiivisen visualisoinnin avulla. Lisäksi ABE:ssa luotaisiin prototyyppityökaluja eri tyyppisten tietojen dynaamista ja interaktiivista esittämistä varten, sillä rakennetun ympäristön osalta tällaiset työkalut eivät olleet vielä kovin edistyneitä.

Joitakin vastaavia konsepteja oli jo olemassa. Yksi päätöksenteon tukemisen alan edelläkävijöistä on Arizonan osavaltion yliopiston päätöksentekolaboratorio (Decision Theatre of Arizona State University). Laboratorio tukee päätöksentekoa edistyneillä tiedon visualisointitavoilla useilla aloilla, kuten terveydenhuollon, kestävyyden ja turvallisuuden aloilla. Lähempänä sijaitseva inspiraation lähde on SimLab, joka toimii Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tuotantotalouden laitoksessa. SimLab keskittyy muun muassa verkostoituneiden yritysten yhteistyöprosessien helpottamiseen.

Kehittyvä alusta

ABE-laboratorion prototyyppi kehitettiin vuonna 2013 Urban Mill -tiloissa. Prototyyppi koostui näyttöjoukon pienoiskokoisesta mallista. Nykyiset ja viimeistellymmät laitteet suunniteltiin prototyyppivaiheessa saadun kokemuksen perusteella. Ne asennettiin Urban Mill -tiloihin maaliskuussa 2014, ja ne ovat olleet käytössä siitä lähtien.

Vuoden 2014 aikana ABE-laboratoriota käytetiin useissa hankkeissa, joissa keskityttiin useisiin eri aloihin, kuten edistyneeseen immersiiviseen visualisointiin ja käyttäjäkokemukseen sekä useiden sidosryhmien yhteistyöprosessien helpottamiseen. Suurin osa näistä hankkeista on esitelty täällä.

Tulevaisuudessa sekä digitaalisia tukityökaluja että yhteistyön ja päätöksenteon avustamista kehitetään edelleen useilla eri hankkeilla. Lisätietoja Otaniemen living lab -laboratorion käynnissä olevista prosesseista on saatavilla täältä.