Nora Rosendahl

Kertoisitko itsestäsi ja urapolustasi?

Opiskeluaikana minua kiinnostivat energia-, pankki- ja myyntialat, mutta en osannut päättää mikä niistä kiinnosti eniten, joten valitsin työpaikan, missä sain tehdä kaikkea. Valmistuttuani tuotantotalouden koulutusohjelmasta vuonna 2009, menin liikkeenjohdon konsultiksi McKinsey & Co:lle. Siellä sainkin tehdä projekteja hyvin erilaisilla alueilla, kuten Pohjoismaiden terveydenhuollossa, Australian kaivoksissa ja Pohjanmeren öljynporausalalla.

Neljän vuoden jälkeen minussa heräsi halu rakentaa jotain omaa, ja niinpä aloin yrittäjäksi. Fifth Corner Inc. startup-yrityksen ensimmäinen tuote oli terveyden ja hyvinvoinnin alueen kuluttajasovellus, joka suunniteltiin yhteistyössä mm. Jamie Oliverin kanssa. Tällä hetkellä yritys tuottaa yritysten henkilökunnalle suunnattua digitaalista valmennuspalvelua, joka tarjoaa välineitä ja keinoja mm. stressin hallintaan ja jatkuvaan oppimiseen.

Viiden yrittäjävuoden jälkeen halu uudistua heräsi jälleen, ja olen vastikään aloittanut työn ohella osa-aikaiset tohtorinopinnot Aalto-yliopistossa. Tutkimusaiheeni liittyy tulevaisuuden työhön.

Miten päädyit opiskelemaan juuri valitsemaasi alaa?

Voisi sanoa, että perin "tutalaisuuden" jo äidinmaidossa. Äitini sai nimittäin minut opiskeluaikanaan ja on kertonut, että olen ollut mukana lukuisilla tuotantotalouden luennoilla iloisesti jokellellen.

Nuorena olin kuitenkin täysin varma, että minusta tulee lääkäri. Lääketieteelliseen olisin ehkä päätynytkin, ellen olisi ollut vaihto-oppilasvuoden takia ystäviäni vuoden jäljessä, kun tuli aika hakea jatko-opiskelupaikkaa. Juteltuani lääketieteellisessä ja Teknillisessä korkeakoulussa silloin opiskelevien ystävieni kanssa, huomasin yllättäen, että keskustelut teknologiasta ja liike-elämästä innostivat minua enemmän kuin lääketiede. Tuotantotalous olikin sitten luonnollinen valinta tekniikan ja kaupallisten aineiden välimaastosta.

Mikä on opiskeluajan paras muistosi?

On huhtikuu vuonna 2008. Kaksi iloista ryhmää tapaavat toisensa keskellä tienristeystä Nizzassa, Ranskassa. Kohtaamisen riemu on suuri, suorastaan käsin kosketeltava! Niin suuri, että ensimmäinen kuohuviinipullo avataan heti siinä – keskellä päivää ja keskellä risteystä Nizzassa.

Sellaista se oli, kun teekkarit lähtivät Eurooppaan ”ideoimaan”; hyvät muistot olivat taattuja. Parhaita opiskelumuistojani yhdistääkin aina hyvät ystävät. Ilokseni voin todeta, että tapaamme vieläkin, yli kymmenen vuotta myöhemmin, iloisesti elämän eri risteyksissä.

Opiskeluajan paras oppi, josta on ollut apua työelämässä?

Järjestötoiminnassa opin monta arvokasta asiaa. Olin Prodekon hallituksessa, Euroopan laajuisen TIMES case -kilpailun projektivetäjänä. Olin myös aktiivisena TF:n (Teknologföreningen) Tietopoli -valmennusyrityksessä. Eri tiimeissä toimiessani opin mm. että tekemisen pitää olla hauskaa ja hyvinvoiva tiimi saa aina parhaan lopputuloksen. Opin myös, että paras johtajuus on osallistavaa ja työkaverit tuovat merkityksellisyyden tunteen – myös puuduttavaan puurtamiseen.

Kerro jokin yllättävä tieto sinusta?

Rentoudun kirjoittamalla fiktiota. Luomalla fantasiamaailmoja ja hahmoja onnistun päästämään täysin irti arjen askareista, työstä ja lapsiperheen rutiineista. Ehkä jonain päivänä julkaisenkin jotain.

Mitä kaikkien tulisi tehdä ja kokea kerran elämässään?

Epäonnistua oikein perinpohjaisesti asiassa, joka on itselle tärkeä. Epäonnistuminen kasvattaa, opettaa nöyryyttä ja auttaa laittamaan tärkeinä pidetyt asiat oikeaan perspektiiviin ja pohtimaan, ovatko juuri ne lopulta niin tärkeitä.