Pia Kåll

Miten fuusioreaktoreiden reunaplasman epäpuhtauksista päätyy sijoitusstrategioihin?

Olen aina ollut utelias ja valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Rakastan ongelmanratkaisua ja siitä on kyse plasmafysiikan tutkimuksessa. Ongelmanratkaisutaidoille on ollut käyttöä myös muissa tehtävissä, joita olen urallani kohdannut, kuten pörssiyhtiössä muutosta johtaessa, pääomasijoittajana sijoituksia tehdessä ja kohdeyritysten johdon kanssa työskennellessä sekä liikkeenjohdon konsultoinnissa, jonka parissa vietin McKinseyllä yhteensä melkein 8 vuotta. Ongelmaratkaisu kuuluu myös osana yritysten kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Pia Kåll ja toimin CapMan Buyoutin Managing Partnerina. CapMan on Pohjoismaiden vanhimpia pääomasijoitusyhtiöitä. Johdan 14-hengen tiimiä, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Opiskelin teknillistä fysiikkaa ja tein diplomityöni fuusioreaktorin reunaplasman epäpuhtauksista. Uralleni on mahtunut pitkä tovi McKinseyllä ja toimin reilut kolme vuotta Outotecin johtoryhmässä kaivos- ja metalliteollisuuden teknologiaratkaisujen parissa.

Miten päädyit opiskelemaan juuri tuota alaa?

Lukiossa ja vielä yo-kirjoitusten aikana olin vakuuttunut siitä, että Taideteollinen korkeakoulu on minulle oikea paikka. Kun opiskelupaikkaa piti hakea, muutinkin mieleni ja hain Aalto-yliopistoon opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, koska se kuulosti haastavalta. Tuntui myös oikealta ratkaisulta antaa taiteen olla harrastus ja hakea ammatti toiselta alalta. Valmistumiseni jälkeen, tein vähän aikaa tutkimusta väitöskirjaani varten. Se kuitenkin jäi kesken, kun eksyin McKinseyn rekrytointitilaisuuteen ja päätin tarttua mahdollisuuteen olla vaikuttamassa isojen, globaalien yritysten kehitykseen ja strategiaan konsultin roolista käsin. Kun minulle tarjottiin paikkaa Outotecin johtoryhmässä, en voinut olla tarttumatta siihen haasteeseen. Alkuun vastasin strategiasta ja yritysostoista ja myöhemmin vastuualueeni laajeni tuotekehityksen ja toimintamallien kehittämiseen. Siinä työssä oivalsin, että eniten nautin työstä, jossa saan toimia erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten ja mahdollisimman monen eri alan ja kysymysasetannan kanssa. Pääomasijoituksessa nämä asiat yhdistyvät. Siirryin CapManille ensin Buyoutin partneriksi (osakkaaksi) ja tämän vuoden kesäkuusta lähtien olen toiminut Buyoutin Managing Partnerina.

Mikä on opiskeluajan paras muistosi?

Hyviä muistoja on paljon. Tapasin mieheni ja parhaat ystävyyssuhteet on luotu juuri opiskeluaikana. Jos pitää valita yksi muisto, niin ylitse muiden on jäänyt mieleen vuonna 2005 järjestetyt yleisurheilun MM-kisat Helsingissä. Kaikki urheilijat olivat majoittuneet Teekkarikylään. Olin tuolloin vetovastuussa kaikesta Teknologföreningen -talossa tapahtuvasta, kuten esim. 200 turvallisuushenkilöstön muonittamisesta 24/7, nettikahvilan ja olutterassin pyörittämisestä urheilijoille ja jokailtaisesta yökerhosta, jossa pääkaupunkiseudun parhaat DJ:t tanssittivat urheilijoita. Tapahtumasta jäi uskomattomat muistot huippu-urheilijoista ja mahdottoman hyvästä fiiliksestä, joka kisakylässä vallitsi. Meidän lähes 80 opiskelijan joukossa vallitsi uskomaton yhteishenki, kun valmistelimme ja pyöritimme toimintaa.

Opiskeluajan paras oppi, josta on ollut apua työelämässä?

Osakuntatoiminnasta opitut johtamistaidot, kun kaikki työskentelevät vapaaehtoisesti, eikä pakottamalla tai käskemällä. Tavoitteita voi saavuttaa vain, jos pystyy luomaan yhteiset tavoitteet ja motivoimaan kaikki tekemään sen eteen töitä. Se on mielestäni myös liike-elämässä paras tapa johtaa.

Kerro jokin yllättävä tieto sinusta?

Minut rekrytoitiin pörssiyhtiö Outotecin johtoryhmään äitiyslomalla ollessani. Se ei ehkä täytä kriteeriä, että se olisi yllättävä tieto minusta, mutta se osoittaa Outotecin johdolta avarakatseisuutta, jota valitettavasti ei joka paikasta löydy. Sen vuoksi yllätyin, kun puhelin soi ja paikkaa tarjottiin samalla kun olin syöttämässä silloin noin 5 kk:n ikäistä vauvaani.

Mitä kaikkien tulisi tehdä ja kokea kerran elämässään?

Mahdollisimman paljon asioita pitäisi tehdä ja kokea vähintään kerran.