PROJEKTIN TULOKSET: Elinkelpoisuuden parantaminen pienissä kutistuvissa ja syrjäisissä kaupungeissa

PÄÄASIALLISET TULOKSET

• Paikalliset aloitteet kutistuvissa kunnissa ja kaupungeissa ovat innovatiivisia ja luovia. Ne ovat usein ristiriidassa ulkopuolisen kuvan kanssa passiivisista, riippuvaisista ja voimattomista toimijoista kutistuvissa ja syrjäytyneissä paikoissa.

• Syrjäytyminen näyttäytyy liian usein ”luonnollisena” prosessina, jossa väestö, resurssit ja valta vähenevät. Havaitsimme, että epätasaisen globaalin ja alueellisen kehityksen vaikutukset ovat usein normalisoituja – niitä pidetään normaalina vaikutuksena – kun taas me tieteentekijöinä pidämme niitä keskittyneen ja globaalin kapitalismin rakenteellisten prosessien seurauksen tuloksina.

• Tämän prosessin naturalisointi johtaa vapaaehtoisten omavastuuosuuden omaksumiseen, sillä vapaaehtoiset ovat riskissä ylikuormittua, kun he ottavat haltuunsa valtion ja kunnan aiemmin tarjoamia palveluita. 

• Omavastuu voi tarkoittaa sitä, että toimijat kokevat yksilöllistä epäonnistumista, kun palveluita ei voida enää pitää auki tai yhteisöelämää jatkaa, vaikka analyyttisesti katsottuna menetys johtuu rakenteellisista ongelmista.

• Paikallisia aloitteita ei pidä sekoittaa poliittisiin toimijoihin. Paikallisia aloitteita tulee tarkastella niiden motiivien ja organisointimuotojen moninaisuuden perusteella. Kansalaiset voivat seurata omia tai ryhmien etuja yksilöllisesti sen sijaan, että he olisivat vastuussa kunnan kohtalosta.

• Pienilläkin aloitteilla voi olla suuri vaikutus. Kutistuvilla kunnilla ja kaupungeilla, joissa sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit ovat rajalliset, on taipumus priorisoida ponnisteluja tavalla, joka saattaa antaa vähän etusijaa uusille, pienemmille aloitteille. Mutta jos he aluksi tukevat pieniltä vaikuttavia aloitteita, kuten Kulttuurikollektiivi Goetheschulea Lauschassa ja Puolangan Pessimistit ry , nämä aloitteet voivat vaikuttaa merkittävästi paikan imagoon.

• Paikalliset aloitteet kutistuvissa kunnissa, kaupungeissa ja alueilla ansaitsevat huomattavan tuen. Aloitteiden ei tarvitse olla tuottoa tuottavia ja taloudellisesti omavaraisia, sillä ne tarjoavat palveluita, jotka vakauttavat alueita tai estävät kiihtyvän taantumisen. Pitkällä aikavälillä näin säästetään resursseja, joita muuten tarvittaisiin seurausten käsittelemiseen. Siksi runsaan, ei-byrokraattisen tuen tarjoaminen alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla on hyvä investointi.

• Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka sopisi kaikkiin paikkoihin. Joidenkin projektien onnistumiset perustuvat niiden ainutlaatuisuuteen, eikä niitä voi toisintaa muualla. Myös parhaiden käytäntöjen etsimisellä on rajansa.

SUOSITUKSIA JA POHDINTOJA

Kahden tapaustutkimuskaupungin työpajoissa käydyn keskustelun perusteella kehitimme joukon suosituksia ja pohdintoja paikallisille toimijoille ja päättäjille pienissä kutistuvissa kunnissa ja kaupungeissa. Eritoten nämä ovat ehkä vielä enemmän hallinnon ylempien tasojen päättäjille. Toivomme, että myös muut yhteisöt voivat oppia näistä keskusteluista ja hyödyntää tuloksia etsiessään ratkaisuja omiin haasteisiinsa. 

Miten tukea paikallisia aloitteita?

• Tarjoa rahoitusta ilman ehtoja: Pienillä, syrjäseutujen kunnilla ei useimmiten ole kykyä saada rahoitusta, joka vauhdittaisi ja turvaisi asumista ja vakauttaisi yhteisöä. Jotkut kärsivät pitkäaikaisista budjettileikkauksista, jopa ulkoisesta budjetin valvonnasta, eivätkä pysty rahoittamaan vastaavaa osaa hankkeen kustannuksista. Rahoittajien on luotettava aloitteisiin sen sijaan, että ne ylikuormittaisivat tekijöitä kontrolloimalla toimintaa. Rahoittajien on kunnioitettava sitä, että aloitteet luovat lisäarvoa pienille, syrjäisille paikkakunnille.

• On lobattava korkeampien hallintotasojen tuen saamiseksi ja vältettävä paikallisten aloitteiden tekijöiden liiallista vastuullistamista. Supistuvien kuntien, kaupunkien ja alueiden kohtaamat haasteet ovat seurausta kansallisen, jopa globaalin tason rakenteellisista prosesseista. Haasteisiin vastaaminen vaatii tukea.

• On tarjottava varainhankinnan ammattilaisten apua paikallisille aloitteille ja auta paikallisia hakemaan ulkopuolista rahoitusta projekteilleen. Aktivistit, joilla ei ole varainhankinnan taitoja, voisivat oppia ammattimaisilta varainkeruutoimijoilta projektien tukemisesta. Esimerkki: Pessimists association and EU funding analysed in the master’s thesis of Ville Alasalmi.

• On tarjottava koulutusta aloitteisiin osallistuville, jotta heidän taitojaan voidaan kehittää pidemmälle ja jotta heidän projekteistaan tulee kestävämpiä. Esimerkki: Saksassa kansalaisjärjestö Kulturhanse tukee paikallisia aloitteita työpajojen, tiedon jakamisen ja verkostoitumisen avulla.

• On edistettävä (kansainvälistä) vaihtoa paikkojen ja paikallisten toimijoiden välillä. Vaihto ja yhteiset vierailut voivat luoda inspiroivia toimintaympäristöjä sekä tukea taitojen ja kokemusten jakamista. Sivuvaikutuksena näin tuetaan myös oman tilanteen näkemistä eri valossa, omien vahvuuksien tunnistamista sekä rajojen ja niiden alkuperän ymmärtämistä paremmin.

Miten paikan asuinkelpoisuutta parannetaan?

• On tehostettava erilaisia paikallisia aloitteita paikan vakauden parantamiseksi. Eri-ikäiset ja erilaisista sosiaalisista taustoista olevat ryhmät tarvitsevat apua omien aloitteidensa kehittämisessä koosta riippumatta. On vastaanotettava uusia ja pieniä aloitteita ja annettava tilaa muutokselle.

• On tuettava kulttuuritapahtumia, jotka monipuolistavat paikallista kulttuurielämää ja lisäävät paikan elävyyttä. Erilaiset konsertit, festivaalit ja muut kulttuuritapahtumat houkuttelevat vierailijoita ja lisäävät paikkakiintymystä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Esimerkkejä: Vuosittainen Mellichstöckdooch-ruokafestivaali Lauschassa, Lanka festivaali ja Pessimistit-musikaali Puolangalla

• On avattava ovet ulkopuolisille, myös ulkomaalaisille. Pieni kutistuva kunta tai kaupunki voi hyötyä uusien ihmisten saapumisesta paikkakunnalle. Paikkaa on mainostettava houkuttelevana ja erilaisia sosiaalisia ryhmiä (nuoria, nuoria perheitä, etätyöntekijöitä, vanhuksia ja maahanmuuttajia) tukevana. On kerättävä tietoa eri asukkaiden saatavilla olevista sosiaalituista ja jaettava se mahdollisten tulokkaiden kesken. Esimerkkejä: Nuorten ja terveydenhuollon edut Puolangalla, Savifestivaali Puolangalla, kansainvälinen taideresidenssi Lauschassa.

• On avattava käytettävissä olevat tyhjät ja hylätyt rakennukset tapahtuma- ja kohtaamispaikkaresursseiksi. Annetaan ne yhdistyksille ja paikallisille aloitteille. On lobattava taloudellisen tuen saamiseksi. Fyysinen paikka on erittäin tärkeää aloitteiden onnistuneelle kehittämiselle. Esimerkki: Goethen koulukulttuurialoite Lauschassa laajan ulottuvuuden omaavana yhteisprojektina (konsertit, tapahtumat, taiteilijaresidenssi), joka syntyi muutamien ihmisten työtilojen ja työpajojen tarpeesta. Puolangan käsityöliikkeiden rakennukset, Isa Asp talo.

• On tuettava monipaikkaisuutta (asuminen ja työskentely useissa paikoissa) ja nähtävä monipaikkakuntaiset, kuten tilapäisesti kaupungista palaavat nuoret, paikan voimavarana. Rutiineja on mukautettava heidän käytettävissä olevaan aikaansa, jotta he pysyvät aktiivisina paikallisten aloitteiden jäseninä. On kehitettävä toimintaa eri vuodenaikoihin ja otettava monipaikkakuntaiset mukaan yhteisöelämään.

• On tarjottava etämahdollisuuksiin liittyvää neuvontaa eri yhteiskuntaryhmien tarpeisiin räätälöitynä. On kerättävä ja systematisoitava tietoa saatavilla olevista etäpalveluista ja resursseista (kuten etäopiskelusta) tai etätöistä.

MEDIA

Suomalaiset ovat vaikuttuneita Lauschasta

Kolme päivää ideoiden vaihtoa Lauschan tulevaisuudesta

BBC:n artikkeli Puolangasta

Hanketta koskeva artikkeli Puolangan paikallislehdessä

TIETEELLISET JULKAISUT JA ESITYKSE

Esitykset

Adams, R.-M. (2022). Liveability under shrinkage in unsettling landscapes: Initiatives in the “Capital of Pessimism” in Northern Finland. American Anthropological Association Conference (AAA), Seattle, WA, November 12, 2022.

Adams, R.-M. (2022). Local initiatives as a driver for sustainability and livability of shrinking towns: A case study from the “capital of pessimism” (Puolanka, Northern Finland). American Association of Geographers Annual Meeting, New York, online, February 25, 2022.

Messerschmidt, S., Sandmann, L., Großmann, K. (2022). Local initiatives in shrinking small towns as acts of dignity? RC21 Conference, Athen.

Lilius, J. (2022). Pessimism as a way of life – Branding the “best worst’ dying town in Northern Finland. RC21 Conference, Athen.

Lilius, J. (2022). Pessimism as a way of life – Branding the “best worst’ dying town in Northern Finland. The City University New York (CUNY), 7th Oct 2022.

Tieteelliset julkaisut (1.3.2023 mennessä)

Adams, R.-M., Bolotova, A. & Alasalmi, V. (2022). Liveability under shrinkage: Initiatives in the “capital of pessimism” in Finland. European Planning Studies: 1-18.  [Link] 

Schmidt-Thomé, K. & Lilius, J. (2022). Smart shrinkage and multi-locality – The appeal of hope, illustrated through Puolanka, a rural municipality in Finland. Urban, Planning and Transport Research. [Link]